Lunalla riittää virtaa, vaikka muille jakaa! Jännästi tuo nartun (leikatunkin) elämä menee sykleissä, sillä välillä ollaan vaan ja lekotellaan monta viikkoa tai kuukautta putkeen ja sitten yhtäkkiä on riiviömäistä menoa tovi.
Tän hetken parhautta on Lunalla painit poikansa Nugan kanssa. Menoa on hauska seurata (vaikka yleensä ollaan kielletty riehuminen kokonaan sisällä), mutta jotenkin se on ollut hellyyttävää yllättää ne painimasta sohvalla <3 Se on sellaista pehmeää menoa, kuperkeikkaa, pientä hyökkimistä, tassulla läpsyttelyä, leikkiin kutsu asentoa pylly pystyssä, kierimistä ja toinen on koko ajan sohvalla, toinen lattialla. Työpäivän päälle kotiin tullessa tietää, että taas on painittu, kun sohva on kiilautuneena seinään ;)
Mutta kyllä Luna osaa rauhoittuakin, varsinkin illalla tykkää painella portaiden alle omaan rauhaan, vaikka me muut oltaisiin sohvalla. Yksi ilta oli Lunalla päivystysvuoro eteisessä, kun iskä ei ollut tullut vielä kotiin <3 Sitä Luna aina eniten odottaa, iskä kun jaksaa sylittää ja leikittää <3
P.S. Tätä kirjoittaessa iskä ei taaskaan ole kotona, mutta onneksi munkin syli kelpaa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)
Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!