27.5.2015

Iloista touhua

Ensimmäisenä iloinen uutinen: Sky lähti sunnuntaina uuteen kotiin Turkuun brasilianterrierineiti Novan kaveriksi. Ensimmäinen yö oli kuulemma hieman levoton (Sky oli lievästi sanottuna innoissaan Novasta ja katseli tyttöä sillä silmällä ;), mutta uusi arki lähti käyntiin heti heppailun merkeissä ja agilitytreeneistäkin on jo puhuttu. Tykkään. Onnea uuteen kotiin pikkumies! <3


Skyn kanssa lenkillä

Vielä Tampereella ollessaan Skyn kanssa touhuiltiin kaikenlaista. Leikittiin pallolla, otettiin seisotuskuvia puistossa, tehtiin yksinoloharjoituksia hyvällä menestyksellä, Sky oli mieheni työpaikalla konttorilla päivisin lukuisten naisten rapsuteltavana, käytiin moikkaamassa hevosia ja hengailtiin myös mätsärihulinassa, jossa sisarukset Sky ja Helmi tapasivat. Ilo oli heti ylimmillään, pomppimista ja painia riitti niin, että pian molemmat olivat ihan harmaita hiekasta. 


Sky bongasi linnut

Sky oli tosiaan turistina tapahtumassa ja iloisena heilutteli häntää, moikkasi ohikulkevat aikuiset sekä lapset, tutkaili lemmikkikojun tarjontaa, maisteli makkaraa... Helmi olikin tosi toimissa lapsi & koira -luokassa, jossa käveli ja seisoi nätisti aina, kun ei käynyt kova tuuli, jolloin tietty mielellään olisi sännännyt kaiken lentävän perään. Kotiin viemisiksi sai palkintopussukkan :)


Helmi odottelee vuoroaan


Helmi on ihan kaikkien kaveri <3


Sisko ja sen veli :)

Tuli vähän paineita, kun Helmi oli nyt tosi siistissä karvassa! <3 Viikon päästä onkin Helmin ensimmäinen virallinen näyttely Mäntässä ja samoihin karkeloihin lähtee meidän Nuga, jonka trimmiä siistin eilen, eihän siitä yhtä hyvä tullut, kun ammattilaisen jäljiltä, mutta olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen. 

Nemolla ja Lunalla kävi hierojakin, molemmat on hyvässä kunnossa nyt. Nemolla pientä jumia takareisissä ja lavoissa, mutta ei mitään hälyyttävää. Lunan suhteen myös erittäin hyviä uutisia eli aiemmin oikea takajalka oli lihakseton vasempaan verrattuna, mutta nyt on molemmissa samanlaiset voimat! Kulkee edelleen kierrerappuset oikea (ulkojalka) ylhäällä, mutta se taitaa olla vaan enää opittu tapa. 'Yllättäen' Lunalla oli kaula ja niskalihakset jumissa, mitä en yhtään ihmettele, kun on mahdottoman kova vetämään lenkillä... Täytyypi katsoa neidille y-valjaita, ainakin juoksulenkeille. Muuten vetreä tyttö. 


Sky, joka hurmasi kaikki <3

18.5.2015

Skyn kuulumisia ja kisoja

Olipas ihana viikonloppu, kun saatiin Nemon kummitäti kylään. Koirien, hevostelun, herkuttelun ja tyttöjen juttujen merkeissä hujahti aika nopeasti. 

Vähän Skyn ehdoilla tässä nyt mennään, kun poika asustelee väliaikaisesti äitini luona, kunnes uusi koti löytyy. Poika ei ole tottunut olemaan yksin siis ilman koirakavereita ja ihmisiä (jommat kummat riittää), joten jonkun on koko ajan oltava seurana, päivisinkin. Ollaan kyllä treenattu yksinoloa, eikä ole haukkunut yhtään, mutta vasta mennään minuuteissa. Sky on osoittautunut helläksi pusuttelijaksi, joka tykkää pääasiassa pötkötellä kotosalla, leikkiä vähän pallolla ja herkutella hillitysti. Yöt nukkuu sikeäsi omassa pedissä sängyn vieressä. Omaan makuuni poika on huomattavasti helpompi, kun kukaan meidän kolmikosta kotona... :P

Lenkeillä kulkee kivasti hihna löysällä. Vastaan tulevat koirat haluaisi moikata, mutta toistaiseksi on menty ohi ja toisille on pitänyt haukahdella. Tyhjässä koirapuistossa käytiin myös pyörähtämässä, Sky ei kauhean montaa spurttia ottanut, kun maassa oli niin mielenkiintoisia tuoksuja ja kuoppaa piti vähän kaivaa. Skyn kynnet tuli leikattua ja vähän karvaa saksittua. Taisi poika siinä kynsienleikkuu kohdassa vähän kuorsata, kuten omatkin koirat kotona ;)


Sky sylissä <3

Lunankin trimmi tuli vihdoin viimeisteltyä, enkä taas muistanut, kuinka sievä tyttö sieltä alta paljastuu <3 Luna on ehkä inasen saanut lihasta, joten omaan silmään on kovinkin simpsakka tyttö nyt. Vähän ehkä harmittaa, ettei tullut ilmoittauduttua mihinkään näyttelyyn. 

Nemon kanssa kisaltiin agilitya sunnuntaina Hervannassa neljän radan verran. Kisat meni tosi hyvin, lukuunottamatta ekaa rataa, joka oli 'hallitumpaa kaaosta' eli siis Nemo oli aivan pommi, ylikierroksilla, mutta kun tiesin sen etukäteen, niin jatkoin vaan rataa ja saatiin muutamia onnistumisia, vaikka tuli kaikki klassiset lentokeinut yms. A:n kontaktille palautin pojan (tyytyväinen itseeni!), kun tämän tuomarin ohjeen mukaan siitä sai vielä jatkaa radan loppuun.

Muut radat oli ihan superhyviä (pystyin kehumaan Nemoa jokaisella näillä radalla kesken kaiken, siitäkin tyytyväinen itseeni!). Toisella radalla tehtiin täysillä, kunnes ennen loppusuoraa Nemo karkasi kontaktilta ja juoksi väärään putkeen (hyl). Kolmannelta tuli ainostaan 5vp vaikeasta keppikulmasta ja viimeisellä radalla myöskin 5vp, kun rima putosi. Putoamiseen johti ehkä se, että olin hyppyjen valssikuviossa aavistuksen myöhässä. Olen niin superhybertyytyväinen meidän yhteistyöhön Nemon kanssa <3 Nyt täytyy alkaa katselemaan kiireesti seuraavia kisoja, kun on hyvä tatsi päällä :)

 
Nemo kummitädin kaikussa

Aloitin muuten opettamaan koirille rauhoittumista, kun sain siitä vinkin kaverilta! Tätä kuulemma tehdään paimenkoirien kanssa. Pyydän siis koiran maahan, silittelen sitä ja käskysana on rauhallisella äänellä 'rauha', kun ovat nätisti paikallaan, niin annan lipaisun maksamakkaratuubista, oi mitä herkkua! Saa nähdä, saadaanko/koska saadaan tämä käytäntöön Nugalla agilitykentän laidalla vuoroa odottaessa. 


<3
 
Hyvää uutta viikkoa! Toivotaan, että tulevana viikonloppuna Sky pääsee uuteen kotiin :) Yhteydenottoja on tullut monta.

10.5.2015

Sky etsii uutta kotia

Kasvattini 1-vuotias parsonpoika Sky (Finding Nemo's Skyfall) etsii kotia, jossa ei ole muita uroksia. Sky on luonteeltaan rauhallinen ja iloinen hännänheiluttaja, mutta tarvittaessa löytyy terrieritemperamenttia ;) Ota rohkeasti yhteyttä, kerron mielelläni lisää: p. 044-0277176 / anna.rekonen@gmail.com.


9.5.2015

Agilitya, mitäs muutakaan

Heippa hei, pitkästä aikaa. Nemon kanssa käytiin tänään kisailemassa aksaa Valkeakoskella samalla kyydillä Hannan ja Martin kanssa. Oli aikas kylmä ja pitkä päivä, joten meidän parson-pessimisti-tiimillä oli vaikeuksia kääntää fiilistä parson-positiivi-tiimiksi :P 

Kisat meni siihen malliin, kun meillä aina eli kolme hylättyä, jossa kuitenkin viimeisellä hyppärillä oli tekemisen meininkiä ja Nemon kierrokset sopivat. Oli varmaan saanut päästellä höyryjä kahdella ekalla (ja otettiin ennen kisaa muutama lämmittelyeste) ja vinkistä viisastuneena istutin Nemoa odotellessa radalle pääsyä, syötin paljon pieniä naminpaloja ja hengittelin syvään, ehkäpä se auttoi. Itse kuitenkin kämmäsin, kun iski blackout hetkeksi ja ohjasin Nemon yhden hypyn väärältä puolelta. Positiivisella mielellä kuitenkin kotiin ja kohti uusia seikkailuja ;)


Nemo on mun muru

Muita mainitsemisen arvoisia koirien juttuja menneiltä viikoilta:

* Lenkkeiltiin Eteläpuistossa ja Pyynikillä Hannan, Mimmin ja Martin kanssa, Lunakin pääsi kastelemaan varpaita Pyhäjärveen. Luna myös onnistui irrottautumaan vedonestepannastaan koiran ohituksessa, mutta onneksi käytän lisäksi tavallista pantaa ja toista hihnaa, joten tyttö ei päässyt karkureissulle

* Vappu meni meillä kevätsiivousta tehden ja pihaa laitellen. Sain mieheltä Nalle Puh -ilmapallon, jota koirat hieman ihmetteli, kun eivät sellaista ennen olleet nähneet. Jättivät kuitenkin pallon rauhaan (toisin kun aikoinaan kissa raapaisi mun elämäni ekan pallon hajalle :/)

* Vapunpäivänä alkoi ulkokauden treenit YLÖKKillä Mutalassa, mukana treeneissä oli Nuga. Jännitin, mitä poika tuumaa ulkona olosta ja pysyykö radalla. Pysyihän se, kun muut pitivät omat koiransa kauempana kentästä. 


Karvaa riittää...

* Treeneissä ope kiinnitti huomiota siihen, että Nugalla on ihan liian korkeat kierrokset, eikä näin ollen pystynyt keskittymään ensimmäiseen tehtävään ollenkaan, jossa tarkoitus oli mennä pelkkää puomia. Iski vähän sellainen fiilis, että katsotaan Nugan kanssa sitä kisailua syksymmällä, jos nyt kesän aikana saisin kanavoitua Nugan intoilun johonkin tehtävään ennen radalle menoa. Se on meinaan melkoista tuskaa, kun ei tahdo pysyä housuissaan, kiskoo ja huutaa. Typical? Nemon kanssa on kuitenkin ton pystynyt aina poistamaan ihan vaan syöttämällä namia, mutta Nuga sylkee namit suustansa. 

* Muistin vihdoin madottaa koirat, tällä kertaa tutulla Canexilla, Nemon paino 9,9kg, Luna 7,5kg ja Nuga 8,2kg

* Vihdoin tuli se hetki, että uskalsin päästää veljentyttöni (jo 13v) agilitykurssille Nemon kanssa. Ekalla kerralla oli hauskaa vauhdikkaalla mölliradalla ja tyttö huokaili kotiin mennessä, että hitsi, kun täytyy kokonainen viikko odottaa seuraavaa kertaa ;)

* Meillä on käynyt kahvittelijoita pariin otteeseen. Mekkalan välttämiseksi Luna ja Nuga on olleet autossa ja Nemo päässyt rapsutuksiin. Nemo kyllä nautiskeli täysin palkein, kun pappa rapsutteli about tunnin putkeen ja pussatakkin sai niin paljon, kun jaksoi. Tuli siinä taas papan korvat, silmät ja suu pestyä :D


Lunan kans <3

Hyvää viikonlopun jatkoa! :)