10.1.2018

Luonneanalyysi...


Tyttö väsähtänyt ruoan ja leikin päälle


Tyttö nukkuu jo, pojat tulossa kans syliin


Sleeping beauty, huomaa pienen tassun roikotus yli laidan


"Mekin tullaan syliin"


"Minä en millään malttaisi nukahtaa"


Unikeot kasalla

Ah, mä niin rakastan pentujen kanssa puuhailua! <3 Kaikki työstressi ja kiire häviää, kun istahtaa pentuhuoneen lattialle ja alkaa seuraamaan pienten touhua. Ovat kyllä ihan parhaassa iässä, touhukkaita pieniä, jotka tulevat luokse hännät heiluen ja hampailla hellästi tutkien maailmaa. Varpaan, sormen tai lahkeen sijaan on tarjottu leluja ja kyllähän ne jo narulelusta tarraa kiinni + maistelevat. Tänään ensimmäistä kertaa oli hennon vetoleikin tuntua. Pennut kutsuvat myös toisiaan (ja minua) leikkiin pylly pystyssä ja pientä pomppimistakin on nähty (tuli vähän parsonin iltavilli mieleen). 

Sitä jaksan ihmetellä aina vaan, kuinka nopeasti nuo pienet kasvaa! Kuvien välillä on pari päivää siis tämän tekstin yläpuolella olevat ja tänään otetut alapuolella. Onhan ne taas jo erinäköisiä vesseleitä <3 Pienen pienet hampaat tuntuivat jo sunnuntaina sormea vasten ja tänään ne vähän näkyvät pilkistävän ikenien reunasta. 

Helmi tuntuu olevan tyytyväinen eloonsa. Tänään paineli töiden jälkeen pidemmälle lenkille (noin 15-20 minuuttia) ja nautti selvästi haistelusta & lumikasojen tutkimisesta. Hyväntuulisena sitten kotiutui yläkertaan vauvojen kanssa ja oli perinteisen iltapäivä luun aika. Meillä koirat odottavat aina työpäivän jälkeisen lenkin päälle jotain pientä pureskeltavaa. Se tuo itselle muutaman minuutin rauhan vaihtaa vaatteet ja/tai tehdä välipalaa itselle.


Frosty the Snowman


Little Drummer Boy


Santa Baby

Olen niin ihastunut näistä jokaiseen pieneen <3 <3 <3

Frosty the Snowman vaikuttaa tällä hetkellä kaikista rohkeimmalta ja touhukkaimmalta (toki se on ollut koko ajan päivän pari edellä muita kehityksestä, silmät aukesi ensimmäisenä jne). Sen häntä heiluu ihan vimmatusti ja pistelee muina miehinä menemään liukkaalla parketilla, tutkien äidin juomakippoa ja käyden kertaalleen pentuhuoneen ulkopuolella. Viihtyy myös hyvin sylissä ja hakeutuu syliin häntä heiluen. (Jotenkin tästä tulee mieleen meidän Nemo, joka lähti myös liukkaalle lattialle ainoana painelemaan, lässähtäen lopulta x-asentoon masulleen ja pappaansa (Frostwood Flying Ace) morjesteli ensimmäisenä rohkeana koko pentueesta).

Little Drummer Boy on syötävän söpö ja näyttää, että siitä tulee karvainen pikkumies. Se touhuilee etenkin veljensä kanssa painien ja leluja maistellen. Poika on kova syömään ja viihtyy lautasella pisimpään koko ajan syöden (kaksi muuta poikkeilee syönnin lomassa muualla seikkailemassa) ja sen masu onkin ihan pumpuralla nappula-aterian jäljiltä. Pikkuinen painelee rohkeasti myös liukkaalla lattialla, äitinsä boxissa ja boxin metallisen ristikon päällä (täällä treenataan jo agilityjuttuja ;) Pitää uskaltaa kulkea kaikenlaisten materiaalien päällä). 

Santa Baby on porukan rauhallisin, se ääntelee hieman hillitymmin ruoan perään, kun pojat. Nappularuoka ei ole sen suurinta herkkua, vaikka sitäkin vetelee reippaasti, mutta kärkkyy samalla äitinsä maitoa ja tarttuukin hanakasi porukan isoimpana äidin seisovaan maitobaariin kiinni. Ruoan päälle tyttö leikkii siinä missä pojatkin ja maistelee mielellään varpaita, mutta simahtaa sitten ensimmäisenä kiiveten syliin. Siinä nukkua pussuttaa tyytyväisenä <3

Näistä ei kuitenkaan voi vielä päätellä koko totuutta. Oikeat luonteet alkavat tulla näkyviin noin kuuden viikon kieppeillä, parin viikon päästä. (Edellisessä pentueessa aluksi porukan pienin ja rauhallisin poika on nyt isoin ja lujatahtoisin, ihana Milo <3).

Mukavaa talviviikon jatkoa! Täällä jatketaan huokailua vaaleanpunaisten silmälasien läpi ;) Tosin energiaa voisi jostain napata vähän lisää, joka ilta väsyttää ihan huolella jo klo 20.


P.S. Niille, jotka eivät seuraa meitä Facebookin (Nemon Seikkailut -ryhmä) kautta, niin pennuille on tilattu tällaiset:

Jee, jee! Meillä on huippu ihana iskä ja se sponssas meille ihka ensimmäiset kaulapannat 😍 Nää on Vinhan käsintehdyt, saadaan vähän bambia ja kettua koristeeksi. T. C-pennut (Santa Baby, Frosty the Snowman ja Little Drummer Boy)


6.1.2018

Kolmeviikkoiset

Uusi vuosi 2018 on lähtenyt iloisissa merkeissä käyntiin. Perus pentuarkea mennään ja Helmi mammakin on alkanut nukkumaan öisin, mikä piristää kummasti mieltä ;) 


Repesin, kun Helmi oli tuonut siili unilelunsa mun tyynylle, vaikka mamman pitäisi nukkua vauvojensa kanssa pentuhuoneessa

Kylässä on tällä viikolla käynyt äitini ja veljenlapset 15v tyttö ja 8v poika. Kovasti hoitivat pieniä punniten, sylitellen ja jauhelihaa syöttäen. Lisäksi tänään sain vieraaksi pentujen isän omistajan Sinin ja parsonisti ystäväni Hannan. Oli niin ihanaa lellutella porukalla pieniä ja puhua suut silmät täyteen koirien ja tyttöjen juttuja. Kiitos Sinille myös pentujen kynsien leikkuusta! Aina oppii jotain uutta siis kynnet saa helpoiten leikattua tavallisilla ihmisten kynsisaksilla. Olen aina näpertänyt niitä ihmisten kynsileikkureilla, jotka on meillä vähän tylsätkin. Veikkaan, että nyt alkaa homma sujumaan nopeammin. 

Hannan kanssa jatkettiin vielä perinteiselle koirakaverilenkille parsonien Mimmi (13v), Martti (7v), Nemo (9v), Luna (7v) ja Nuga (6v) kanssa. Tehtiin tunnin reipas lenkki Härmälän rantaan, Härmälä camping ympäri ja omakotitaloaluetta sekä puistoja pitkin takaisin. Lenkin jälkeen maistuu aina myös siivet, kuten tamperelaisilla on tapana ;) Olin niin tämän tarpeessa. Nyt tuntuu, että sekä mamma, että pennut ovat aika väsähtäneitä ja oma laumanikin pilkkii tyytyväisinä kaverilenkin ja perinteisten iltaluiden jälkeen.


Unta riittää sikinsokin


Äiti pesee (Little Drummer Boy)


Seisova pöytä (joo, joo, kyllä mä sen Helmin vielä trimmaan)


Rennosti maitobaarissa (Santa Baby)

Viikolla pennut täyttivät kolme viikkoa eli saivat matolääkkeen (+ koko muu lauma), maistelivat kädenlämpöistä jauhelihaa sekä liotettua nappulaa ja pentulaatikkoon laitettiin pieni vesikippo. Kiinteä ruoka on maistunut erittäin hyvin, selvästi sukuunsa tulleita ;) Tarpeet tekevät pääsääntöisesti lehdelle, etenkin tyttö ja Helmi pitää pentulaatikon edelleen uskomattoman puhtaana! Pentulaatikkoon on myös laitettu oviaukkoon keskikokoinen levy, sillä pennut pääsevät jo pelkän reunan yli koko huoneeseen. Niin ne kasvaa!

Pennut eivät vielä kerralla kauaa jaksa olla hereillä. Se on sellainen 15-30min ja sitten on taas päikkäriaika. Kovasti leikkivät pienen hetken kerrallaan ja hännät heiluvat. Sellaista parsonille tyypillistä: otetaan koko kaverin alaleuka suuhun, hypitään niskaan, hypätään vasten, purraan selästä jne. Hyvin pehmeitä ja haparoivia ovat otteet, joten aika hupaisaa katsottavaa. Pojat myös haukkuvat ja murisevat varsinkin mammalle, jos ei ruokaa ala kuulumaan. Tyttö on hieman rauhallisempi (ainakin toistaiseksi), mutta on sieltäkin tänään kuulunut ekan kerran samaa pientä mielenosoitusta :) <3


Leikitään (etualalla Frosty the Snowman)


Pientä kähinää ja etualalla haukottelua


"O-ou, toi täti taisi huomata, että me pojat pussaillaan"

Virittelin yläkerran porttiin kompostiverkosta nippusiteillä esteen, etteivät pennut putoa portin välistä rappusiin (osaan mäkin jotain remonttihommia tehdä :D). Tällaista probleemaa ei ole ollutkaan aikaisempien pentujen kanssa, pelkkä pahvi oviaukossa on riittäänyt, mutta Helmi mamma ei halua mitään esteitä, tökkää ne kuonollaan sivuun ja pentuhuoneen ovikin pitää tosiaan olla mielellään auki. Toki sitä pidetään yöt ja työpäivät kiinni.


Nemo, pikkuisen onnellisena, mummun sylissä

Loppuun vielä viime vuoden 2017 highlights:

1. Pentusuunnitelma ja C-pennut
2. Persoonallisuustestipäivä
3. Tartton matka

Koiraelämän 2017 merkittävimmät:

1. Pentusuunnitelma ja C-pennut
2. Agilityn kisauran lopetus, tilalla dobo, rallytoko, mätsärit
3. Onnidog koiraleiri


Parhautta <3 (Little Drummer Boy)


Ruoka maistuu, namsk namsk :)

31.12.2017

Viralliset nimet

Hyvää uudenvuodenaattoa! Täällä otetaan uusi vuosi vastaan rauhallisissa merkeissä seitsemän koiran kesken. Kukaan ei ole ollut (ainakaan vielä) millänsäkään ilotulituksen paukkeesta. Meillä on perinteisesti telkkari ja radio päällä sekä verhot kiinni. Lisäksi koirilla on mahdollisuus mennä boxeihin pötköttelemään, omaan luolaansa.
Kaikilla pennuilla on silmät auenneet välipäivinä ja kuinka eri näköisiä niistä on heti tullut. Ottavat myös haparoivia askelia pentulaatikossa. Sanomalehden puolella on vaan melko liukasta, eivätkä meinaa vielä päästä eteenpäin. Kynnetkin on saatu kertaalleen leikattua.


Tätä kasaa ei malttaisi aamulla jättää, kun töihin on suunnattava

Helmi mamma hoitaa pentuja edelleen huolellisesti syöttäen ja pesten, sitä on ilo seurata. Öisin mamma ei kuitenkaan malttaisi nukkua... Alunperin kai innostui, kun Luna tuli kotiin, eikä päässyt mummoansa katsomaan. Myöhemmin ne oli pakko näyttää toisilleen ja ihme kyllä mummo ei alkanut boxista heti keulimaan, hetken päästä kyllä nosti metelin ja Helmi tajusikin, että ok sinne iholle ei kannata pyrkiä. Se koko yö meni kitistessä pentuhuoneessa ja sen jälkeen yöt ovat olleet vaihtelevia. Helmi on keksinyt, että haukahtelemalla saa palvelua :P Täytyy täällä rivitalossa ottaa huomioon myös naapurit.


Tytön kynsien leikkaus alkamassa


OMG! <3

Omat koirat ovat ottaneet suht lunkisti, vaikka huomioni jakautuu nyt kahdella laumalle. Mukavaa, kun on ollut lunta, joten koirat lenkkeilee ihan innoissaan ja on tehtykin tunnin puolentoista lenkkejä. Nuga on päässyt perinteisesti tallille ja maneesiin juoksemaan frisbeen perässä! Harmillisesti vaan Nugalla on tänään maha sekaisin, taisi napostella tallilla vähän liikaa kaikkea, mitä suuhunsa sai. Nyt taas piimää ja maitohappobakteeria, toivottavasti pian helpottaa.

Ihanaa, kun huomenna on vielä yksi vapaapäivä ja lyhyempi työviikko edessä! Vapaapäivät on mennyt pääasiassa koirien kanssa touhutessa ja olen koukuttunut joululahjadekkariin, mitä en malttaisi laskea käsistäni illan tullen.

Loppuun vielä silmät auki -kuvat ja ne viralliset nimet, ei kai niitä enää muuksi muuteta, Christmas teemalla mennään:


Finding Nemo's Frosty the Snowman (poika1)


Finding Nemo's Little Drummer Boy (poika2)


Finding Nemo's Santa Baby (tyttö)

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille! Muistakaa pitää karvaiset turvallisesti sisätiloissa <3

27.12.2017

Välipäivän piristys


Sanat eivät riitä kertomaan... Kuva jouluaaton aamulta <3

Olen niin onnellinen ja kun tuo mies vielä hoivaa näitä pieniä omatoimisesti <3 Välillä vaan ilmoittaa yläkerrasta, että hän punnitsee pennut nyt. Toisinaan olen mennyt sitten sihteeriksi mukaan. Ei sitä tohdi koko aikaa toppuutella ;)


Peiton alla


Veljekset


Ihana pötkö


Lähekkäin


Sylissä

Pennut ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja kaikilla on mennyt 700g rajapyykki rikki. Tyttö on edelleen kärkitilastoissa painonsa puolesta. Silmät ovat jo jokaisella rakosellaan ja melkein auki ensimmäisenä syntyneellä pojalla.

Tällä viikolla pennut ovat pääasiassa nukkuneet ja syöneet. Kaikki ovat näyttäneet kieltään nukkuessaan ja kynsiä on leikattu, ne tahtoo jäädä froteepyyhkeeseen kiinni. Mieheni on nähnyt ensimmäisenä syntyneen pojan nousseen jo ottamaan haparoivia askelia, mutta on niillä kaikilla niin isot masut, että tuskin ne ihan äkkiä kovaa liikkuvat.

Helmi hoitaa pentuja tarkkana ja ensimmäisten vieraiden eli Helmin kotiväen tullessa kylään, mamma ei malttanut syöttää pentuja alkuunsa ja nisät näyttivät olevan pullollaan maitoa. Vierailun loppupuolella asettui sitten pesään takaisin. Helmi on käynyt jo vähän pihaa pidemmällä kävelemässä eli kotikadun päähän ja vauhdilla takaisin. Sektiohaava on parantunut hyvin ja on enää vaaleanpunainen muisto vaan. Huomenna tulee kaksi viikkoa h-hetkestä, jonka jälkeen Helmi saa kulkea jo normaalisti portaissa, hyppiä sänkyyn ja olla vapaana pihassa.

No, piristikö pentujen kuulumiset? Kuvat eivät ole taidepläjäyksiä, mutta ajattelin julkaista lähes kaikki ei-tärähtäneet, koska pentujen uudet kodit niitä kovasti kaipaavat ensiavuksi akuuttiin pentukuumeeseen ;)

P.S. Päätettiin jo jouluaaton aamuna tämän Christmas -pentueen viralliset nimet. En paljasta niitä ihan vielä, jos mieli muuttuu, mutta aika varmoja ollaan jo :)

26.12.2017

Pulleita massuja

On vilinää, melskettä, helinää helskettä pienten tiukujen. On korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten...

Tällaisissa tunnelmissa on mennyt meidän joulun vietto <3 Tuosta vilinästä on vastannut Nemo 9,5v riehaantuessaan jouluaattona mummulassa. Oli tietysti ihana nähdä sukulaisia, maistaa kinkkua, seurata ruoanlaitto puuhaa, hyppiä pöytää vasten ja vieraiden syliin... Maistaa kuusenkoristeita oksalta suoraan, avata lahjoja ja tökkiä vähän muidenkin lahjoja. Ilta huipentui siihen, kun Nemo hyppi 8-vuotiaan veljenpoikani tuolin takana kahvipöydässä ja ihmettelin, mikä sillä NYT on. No, pojan päässä olevan tonttulakin valkoinen tupsupallo se tietysti houkutteli. Onneksi tajusin ajoissa, eikä vahinkoa sattunut. 3,5h meni poika täysillä ja sitten malttoi pöydän alle pötköttelemään. Aikamoinen vekkuli :)

Luna oli samoissa partyissa täysin rauhallisena, vaikka ei kai se ihme, kun oli mummulassa ollutkin jo parisen viikkoa ja nähnyt näitä samoja sukulaisia moneen kertaan. Meidän nuoriso-osasto (Nuga, Helmi ja vauvat) olivat jouluruokailun ajan kaikessa rauhassa kotona pitämässä taloa pystyssä. Naapuriltakin sain kuittauksen: "Ei ole kuulunut pihaustakaan, hyvää joulua!"

Luna tulee jo tänä iltana kotiin, ihana nähdä. Juokseehan se alhaalla alkuunsa jonkun aikaa, mutta rauhoittuu sitten, kun tajuaa, että toinen lauma pysyy yläkerrassa. Toinen hoitopaikka peruuntui, koska heillä paljon töitä ja Luna ei oikein kerrostalossa aina osaa olla hiljaa yksin jäädessään. Mummullakin oli vaikeuksia päästä käymään kaupassa yms, mutta onneksi naapurit olivat myötämielisiä. Luna varmaan menisi hoitopaikassa iisimmin, kun olisi koira seurana, ei ole koskaan ollut ainoana koirana, eikä kotonakaan pysynyt 8 viikkoisena ensimmäistäkään työpäivää omalla puolellaan, vaan noin 2kg kokoisena oli ponkaissut koiraportista yli Nemon puolelle :P

Pulleita massuja on nähty sitten kaikilla, mutta ehkä nämä pennut vetivät pisimmän korren...


Veljekset ruokailun jälkeen <3 <3


Työkaverilta jokunen vuosi sitten saadut tontut valvoo


Luna, long time no see


Aatonaaton lenkki Järvensivulla


Lunta tulee...


Aattona ekan paketin avaaminen


Aamulenkillä, aurinko nousemassa


Aattolenkki Kangasalla


Rannassa


Aattoiltana mummulassa


Hetken paikallaan ja kuten näkyy Nemo läähättää, Luna on ihan cool


Joulukuusen koristeet Ilves-purkissa


Joulupäivän keittiövahti Helmi (erinomainen paikkavalinta ;)


Tapaninpäivän lenkillä Multisillassa


Talvi #thisisfinland


Itsetehty kranssi

Ihana joululoma takana! Nopeasti meni, mutta tuli sopivasti nukuttua, syötyä ja pötköteltyä. Ulkoiltiin ihanassa talvisäässä, katseltiin leffoja, täyteltiin sanaristikoita, luettiin kirjoja ja lelluteltiin pentuja. Sukulaisia oli myös ihana nähdä ja pelata porukalla lautapeliä. Suunnitelmien mukaan <3

Onneksi joulunaika jatkuu aina loppiaiseen saakka ja meillä varmaan sen ylikin, sillä lahjaksi saatujen suklaiden tuhoamiseen menee tovi, nimimerkillä 16 erilaista suklaapakettia kaapissa :P

Toisille leppoisia välipäiviä ja toisille tsemppiä niihin, meillä vuoden kiireisin aika töissä jatkuu tammikuun puoleen väliin!