Joops, käytiin hetki sitten eläinlääkärissä Nemon kanssa ottamassa kontrolliröntgenkuva oikeasta etutassusta. Varpaan murtuma oli parantunut jonkin verran, mutta ei kokonaan ja ne kaksi sirua näkyi vielä samanlaisina kun kuukausi takaperin. Sirujen pitäisi joko kiinnittyä luuhun tai sulautua pois. Jos eivät sulaudu kokonaan, niin ne ei pitäisi haitata, koska ovat kovin pienet (tarvittaessa niitä joskus leikataan pois). Ounastelinkin etukäteen, ettei ole täysin kunnossa, sillä edelleen ontuu satunnaisesti, kun nousee makuulta.
Asiat on siis hyvin, mutta pitkää pinnaa kaivataan, sillä saikku sen kun jatkuu. Seuraava kontrollikäynti KUUDEN viikon päästä, aaargh! (Kuulemma paraneminen on kovin yksilöllistä, eikä ole tavatonta, vaikkei olisi kuukaudessa parantunut yhtään). Positiivista kuitenkin on se, että Nemoa saa lenkittää taas normaalisti, mutta vapaana ei saa juosta, ottaa kiihdytyslähtöjä tai ruopia.
Asiat on siis hyvin, mutta pitkää pinnaa kaivataan, sillä saikku sen kun jatkuu. Seuraava kontrollikäynti KUUDEN viikon päästä, aaargh! (Kuulemma paraneminen on kovin yksilöllistä, eikä ole tavatonta, vaikkei olisi kuukaudessa parantunut yhtään). Positiivista kuitenkin on se, että Nemoa saa lenkittää taas normaalisti, mutta vapaana ei saa juosta, ottaa kiihdytyslähtöjä tai ruopia.
Kyllä mä niin toivoin, että huhtikuu oltais voitu jo treenailla ja toukokuussa lähteä kisakentille. Kontrolli on vasta perjantaina 17.5. Mutta turha tätä on surra, pääasia, että koira voi hyvin ja voidaan elää tavallista arkea.
Olen kyllä huomannut pientä masennusta ilmassa, molemmissa osapuolissa. Nemo saattaa lenkin jälkeen vaan koko illan pötkötellä lattialla ja huokailla. Erikoista Nemolle. Toki poika innostuu yhtä nopeasti kun ennenkin ja etsii nameja, moikkailee vieraita, pussailee, leikkii Lunan ja Nugankin kanssa jne. Nyt voi lisätä akitiviteetteihin kotiTOKOilunkin. Niin ja yksi pojan akitiviteetti oli tossa mun sairaslomapäivinä varastella käytettyjä nenäliinoja... Jep, Nemo 5vee :D
Ai niin, pakko taas hehkuttaa, kun Nemo oli kaikkien suosikki lääkärissä, jopa kissaihmisten ;) Ensin autosta alkoi heti vetämään lääkärin ovelle päin (vaikka viimeksi laitettiin rauhoituspiikkiä yms..). Käytiin kuitenkin ensin lenkillä ja sisällä sitten heilutti ihan vimmatusti häntäänsä ja kerjäsi rapsutuksia, kuka siinä olisi voinut kieltäytyä. Lääkäriä piti tietty moikata riemulla, pöydällä seisoi häntä heiluen ja röntgenissä vaikeaa oli vaan paikalla pysyminen, kun peppu heilui. Lääkärikin taas kehaisi, että Nemolla on elämänasenne kohdallaan <3
.jpg)
My only one, kuva: Monna Rantanen
Lähden nyt lohdutukseksi herkuttelemaan ja katsomaan The Voice of Finlandia. Taidan huomenna vielä täräyttää ja ostaa jonkun kiva treenipaidan tms. itselleni, jos vähän piristäisi. Nemon lahjoinkin jo nameilla ja kohta saavat koko kopla luut illanvietteeksi. Meillä herkuttelee myös koirat viikonloppuisin :P Nemon paino oli tänään 10,9kg, mikä on suht hyvä sairaslomalaiselle, ihanne olisi 400g vähemmän.
Hauskaa keväistä viikonloppua kamut!
.jpg)
My only one, kuva: Monna Rantanen
Lähden nyt lohdutukseksi herkuttelemaan ja katsomaan The Voice of Finlandia. Taidan huomenna vielä täräyttää ja ostaa jonkun kiva treenipaidan tms. itselleni, jos vähän piristäisi. Nemon lahjoinkin jo nameilla ja kohta saavat koko kopla luut illanvietteeksi. Meillä herkuttelee myös koirat viikonloppuisin :P Nemon paino oli tänään 10,9kg, mikä on suht hyvä sairaslomalaiselle, ihanne olisi 400g vähemmän.
Hauskaa keväistä viikonloppua kamut!
Onpa harmillista, ettei tassu ollut vielä kokonaan parantunut, mutta hyvä kuitenkin, että niin paljon, että pääsette kunnon lenkeille.
VastaaPoistaOskari painoi joulun herkuttelujen jälkeen ton 10,9 kg, mutta nyt tuorein punnitus oli taas normilukemissa 10,4 kg. On siinä Teuvoon eroo, Tessu kun painaa 7,4 kg, mutta sama kolmen kilon ero noilla on ollu aina. Onhan niillä muutenkin toi kokoero aikamoinen. :)
Miten muuten annat Nemolle mato yms. lääkkeet? Yleensä kun noissa kaikissa lääkkeissä on se alle 10kg ja yli 10kg. Luolareissun jälkeen kysäisin kirppu, punkki yms. aineesta eläinlääkäristä, että paljonko sitä voi antaa, eivätkä oikein osanneet varmuudella sanoa. Olivat sitä mieltä, että koittaa ensin sillä yhdellä pipetillisellä, mikä on tarkoitettu alle 10 kg ja jos ei auta niin sitten varovasti vähän lisää. Matolääkkeet oon antanu kans sen maks 10 kg mukaan.
Kiva kuulla, että siellä puntari näyttää samanlaisia lukemia! Joku joskus kauhisteli, että hänen isoin parsonuros on painanut 9kg, mutta meidän pojat on ihan omaa luokkaansa ;) Teuvo on pieni poika siinä rinnalla :)
PoistaOlen antanut aina sen 10kg:n mukaan, mutta matolääkkeestä kyllä sanovat, että mielummin vähän enemmän, että varmasti tehoaa. Punkkiainetta olen kans antanut sen yhden pipetillisen.
Onkohan nää meitin otukset oikeesti jotenkin isoja jos 9 kg on ollut isoin? :D Oskari on aina painanut ton 10,4 kg ja mun mielestä se on ihan just sopivan kokonen, ei liian lihava, mutta ei liian laihakaan. Kylkiluut tuntuu ihan hyvin ton paksun nahkan alta. ;)
PoistaNo niinpä :) Nemokaan ei ole ollut oikein koskaan lihava, vaikka painoa melkein 11kg... Mielummin sanoisin hoikka. Toki nyt voisi pientä dieettiä pitää, kun syötän vähän turhan paljon, enkä huomaa sitä, kun on pitkässä karvassa ;)
PoistaNo voi sentään, että saikku jatkuu :-/ Voin kuvitella turhautumisen, kun aina joutuu odottamaan sitä treenaamisen aloittamista. Mutta kuten sanoit, tärkeintä on koiran terveys ♥ Tsemppiä siis sekä Nemolle että kotiväelle! Eiköhän ne kisakentät ehdi sitten kesemmällä tutuksi taas tulla :-)
VastaaPoistaIhana kuva muuten ihanasta pojasta ♥
Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan! Tässä tulee näillä näkymin yhteensä 3,5kk saikkua, huh huh. Harmittaa sekin, että meillä kulkee paremmin kisat hallissa, joten saas nähdä, tuleeko kesäkisaamisesta senkään puolesta mitään.
PoistaKiitos, toi on yksi mun lempparikuvista. Pitkässä karvassahan Nemo on, mutta ei se ole niin nöpönuukaa ;)
Harmillista pitkittynyt paraneminen. Meillä Essin kynsivamma vuosia sitten oli myös pitkällinen vaiva, joka ei millään meinannut parantua. Parikin antilooppikuuria syötiin ja aikaakin taisi kulua melkein se pari kuukautta. Kärsivällisyyttä kysyttiin. Eikä se tosisaan ole helppoa kun kourissa on nuori koira , jolla intoa ja puhtia riittää. Ja on parsoni. Että pidäppä semmosta sitte paikallaan.
VastaaPoistaNe on niin suloisen näköisiä nää sun koirat. Aivan ihania kuvia heistä. Lunassa on jotain niin herkän kaunista, että hänen kuninkaallinen korkeutensa hivelee mun sieluani kyllä kauneudellaan. Ihan kuin tekee tämä oma pörrökaniseni Essi. Ja Karlssonin Niinan Balmer. Oisko tuo sitten se sielukkuus silmissä näillä koirilla joka niin saa minut syttymään..
Terkkuja täältä Essilästä koko ihanalle laumalle. Ja paranemisia.
Jep, kuulostaa tutulta, miten pitää nuori parson ihan-vaan-rauhassa-riehumatta ;D Kynsivammat kestää kans parantua aikansa, onneksi teillä tuli kuntoon antibiooteilla viimein!
PoistaKiitoksia vaan, suloisiahan nämä ovat, niin kun kaikki parsonit. Niillä on sitä pilkettä silmäkulmassa, luonnetta, iloa ja eloa. Lunalla (ja Nugalla) on kauniit mantelinmuotoiset silmät, jolla se sulattaa sydämiä :)
Paaaaljon rapsutuksia Essille ja terkkuja teille kaikille!
Ihana Nemo <3
VastaaPoista<3
Poista