"Terroristi tarjolla" kuului lauantai aamuna klo 8 ulko-ovelta. Siitä se touhu ja tohina sitten alkoi, kun 10 viikkoinen Eppu tuli meille kylään. En muistanutkaan, millaista on pennun kanssa touhuilu, varsinkin, kun tämä poika oli sellaista sorttia, että ensimmäinen neljä tuntia mentiin häntä suorana yhtä soittoa, ennen kuin tuli uni. Nemo olisi jo vähän aikaisemmin alkanut chillaileen, mutta pikkukaveri ei antanut periksi.
Leikin riemua
Painia
"Kyllä me molemmat tänne mun yksiöön mahdutaan!"
Päivän paras hetki ;)
Noutajissa on kyllä puolensa, sillä Epulla oli katsekontakti jo hyvin hallussa, lenkillä kulki vieressä vapaana ja istuutuikin aina odottaessaan. Vaikka Eppu vilkas ja rohkea poika onkin, niin Nemo oli kahta vilkaampi saman ikäisenä ;) Viikonlopun jäljiltä ollaan aika poikki, kaikki kolme, mutta siitä huolimatta nyt on jo ikävä Eppua!
Pakko taas mainita agitreeneistä, että tänään meni läskiksi, kun itsellä oli akut aika vähissä. Nemo juoksenteli ympäri hallia, joten jätettiin viimeinen kierros kesken ja vein Nemon boksiin, kun tehtävät eivät kiinnostaneet. Mun olisi pitänyt olla vaan kärsivällisempi, leikittää ja palkata enemmän. No, aina ei voi onnistua ja oli meillä aikas hauska kerta viikko sitten, kun saatiin kaksin Mimmin kanssa harjoitella omiamme. Tehtiin helppoja harjoituksia ja saatiin kunnon vauhti päälle!
Virhe
"Parson Russell Terrier aiheuttavat vähemmän ongelmia kanssa irtoaminen liittyviä muut rodut."
Liittyy selvästi agilityyn eli ei juoksentele ympäri hallia :-D
http://www.koirarodut.org/parson_russell_terrier
Leppoisaa ja ihanaa joulunaikaa teidän koko perheelle ja paljon onnistumisia vuodelle 2010.
terveisin hovawartisti Marita