Kennelyskärokotteet uusittu

Ensimmäinen lomaviikko on mennyt mukavasti. Tänä vuonna näköjään töistä irtautuminen on ottanut oman aikansa ja kun miehellä ei ole lomaa, niin sekin vaikuttaa. Vähän turhankin paljon on tullut mentyä ja tehtyä, mutta myös levättyä. 

Lämpöisinä päivinä koirat ovat pääasiassa chillanneet ja kuumimpaan aikaan on käyty pihassa jaloittelemassa sekä Luna on käynyt lähes joka päivä altaassa pulikoimassa. Yksi sadepäivä jäi väliin vedessä luttaamisessa, kun olin tyhjentänyt altaan. Seuraavana päivänä se tuli pestyä ja täytettyä uudelleen, joten taas mentiin!

Allas on kestänyt jo kymmeniä pulikointeja, mutta nyt Luna sai purtua sen ylimpään kerrokseen reiän ja ilmat tuli pihalle. Onneksi kaksi alinta kerrosta on vielä ehjiä ja vesi pysyy sisällä. Seuraava allas on varmaan sellainen muovinen, lasten hiekkalaatikko käyttöönkin soveltuva, niin kestää. Olen siis ollut positiivisesti yllättynyt, että on pysynyt ehjänä näinkin kauan, mietin meinaan hajoaako heti ekalla käyttökerralla, sen verran intensiivistä vesileikkiä on tytöllä. Pääasiassa kaivaa, puree ja haukkuu sekä haukkailee vesipärskeitä ilmasta, perusparson! :D

Vähäjärven rannassa

Viileämmällä kelillä on tehty lenkkiä kotihuudeilla ja muutaman kerran ajeltu muualle ulkoilemaan. Ensin käytiin Pirkkalassa Vähäjärven rannassa, oli mukavaa, kun arkena päiväaikaan ei tullut yhtään koiraa vastaan, saatiin kaikessa rauhassa koluta rantoja pitkin. Lenkin päätteeksi hain kaupasta tietty jätskiä ja koirille herkkutikut. Toisella kertaa tehtiin lenkki Härmälänpuistossa ja ajeltiin tutuilla huudeilla ihmetellen uusia taloja. 

Herkuttelu kuuluu lomaan, joten koirat ovat saaneet mansikoita ja toisena päivänä lättyjä. Täällä kodissa ei oltukaan pidetty vielä lättykestejä, joten jo oli aikakin. Kuvittelin, että vehnäjauhosta alkaa tassut kutiamaan, mutta onneksi ei mitään erityistä nuoleskelua ole ollut. Nemo oli kyllä huippu, kun nukkui kyljellään keittiön lattialla, kunnes otin mansikkarasian hedelmäpussista pois, niin nousi kun rusakko makuulta ja oli kerjäämässä lemppariherkkuaan, hih.

Luna on ollut varsin vauhdikkaalla päällä, taitaa olla kesätyttö. Lepäileen ehtii sitten talvella ;) Niinpä on tehtykin tytön kanssa pariin kertaan iltasella reipas laatuaikalenkki. Nemokin pääsi kertaalleen laatuaikalenkille, jossa edettiin hitaammin joka paikka nuuskutelleen ja merkaten. Tekee ihan hyvää kaikille osapuolille. Koirien energiaa on purettu myös älyleluilla, mistä ovat joka kerta ihan innoissaan. 

Pirkkalassa rakennetaan

Mummukin ehti olla jo koiravahtina yhden yön, kun käytiin kylässä maaseudulla. Ystäväni oli harmissaan, kun koirat eivät tulleet mukaan, mutta itselleni se olisi ollut taas älytön stressi, koska niin monta vaaran paikkaa rinnetontilla, veden ääressä ja lasten kanssa. Koiria olisi pitänyt pitää hihnassa ja Luna olisi hingunnut veteen koko reissun ajan. Näin pystyin keskittymään vieraiden kanssa seurusteluun ja nautiskeluun. Ei oltukaan oltu yhtään yötä ilman koiria sitten maaliskuun, joten teki pieni hengähdyshetki siinäkin mielessä hyvää. 

Koirat saivat kennelyskärokotteet, kun ne oli mennyt vanhaksi. Yleensä en niitä vuosittain uusi, mutta tän ikäisillä koirilla lienee tarpeen ja kun ollaan ilmoittauduttu Nemon kanssa Tamskin temppukurssille, mikä alkaa loman viimeisellä viikolla ja jatkuu joka toinen viikko syyskuun loppuun. Ihan extempore ilmoittauduttiin koiratanssikisojen jälkimainingeissa. Nemo niin tykkää yhdessä tekemisestä ja silmiin syttyy ihana pilke!

Vitsailtiinkin fyssarin kanssa, kun kurssin ilmoittautumislomakkeessa kysyttiin koiran ikä kurssin alkaessa ja sehän on Nemolla 14 vuotta. Kurssin vetäjä ehkä miettii, että on tullut kirjoitusvirhe, on pitänyt lukea 14 kuukautta tai ihan 14 viikkoa :D

Taustalla vanha kotitalo, johon molemmat koirat tuotiin kasvattajilta luovutusikäisinä. Nemon 1-vuotiskuvat otettu aikoinaan tuossa samassa kohdassa

Ja toiseen suuntaan, ihana Vähäjärvi suihkulähteineen

Lääkärireissu meni siis mukavasti, mitä nyt riehuivat samaan aikaan huoneessa. Kauheeta juoksua, pomppimista, hännän heilutusta ja suukkoja! Nemolla edelleen sydän- ja keuhkoäänet priimaa ja Lunankin sydämen sivuääni pysynyt erittäin lievänä. Oivassa Piia on kyllä ihanan perusteellinen ja kyselee tarkasti koirien hyvinvoinnista. Huomasi nyt, että Lunallakin silmissä alkavaa kaihia, joten taidan käyttää tytön Sannalla Hakametsässä syksyllä samalla, kun vien Nemon vuotuiseen silmätarkastukseen. 

Huomenna onkin kiva päivä koirilla, kun pääsevät ekaa kertaa uuteen mummulaan. Tammelan alueella pysytään, muuttomatka oli vaan kilometri. Nuuskuteltavaa varmasti riittää, kun joka kolo pitää tarkastaa moneen kertaan. Mummulaan meno on koirille aina tähtihetki. 

Tänään aamupalalla Luna oikein tunti kainaloon, olin tässä kohtaa ollut vajaan tunnin pois kotoa pyörälenkillä ja uimassa #läheisyydenkipeä

P.S. Loma alkoi hellelukemissa ja oli vähän tylsä fiilis koirien suhteen, kun niiden kanssa ei voi/kannata helteellä touhuta ylimääräisiä. Tuntui, ettei niille pysty järkkäämään mitään kivaa, mutta aina sitä jotain pientä keksii, kuten tästä postauksesta voi todeta ja kun ovat kotona joka hommassa mukana anyways :) Parastahan monesti on ihan vaan se yhdessäolo kaikukkain!