30.11.2018

Marraskuun viimeinen


Miten teillä meni marraskuu, oliko hankala vai helppo tänä vuonna?

Mulla ja koirilla oli semihelppo! Voisiko aurinkoinen kesä vielä vaikuttaa asiaan. Toki väsytti ja pimeys yritti vetää mielen matalaksi, mutta oli paljon kivaa ohjelmaa ja myös aikaa levätäkin. Suurin vaikutus oli varmaan unen määrällä, sillä eron huomaa heti, onko nukkunut hyvin vai ei. Nukahtaminen on itselle hankalaa ja aamusta herään pienimpäänkin ääneen, mutta silti, kun menee tarpeeksi ajoissa sänkyyn, niin on mahdollisuus hyviin uniin. 

Koirat ovat olleet tavallista väsyneempiä aamuisin, mikä tarkoittaa sitä, että saattavat pötkötellä minuutin pari vielä, kun menen alakertaan, mutta kun ensimmäinen nousee, niin alkaa se perinteinen ralli. Ja toki, jos ekana suuntaan keittiöön, niin onhan siellä sitten kaikki tikkana perässä ;) Lenkeillä on ollut myös aikamoista ryntäilyä havaittavissa, mutta kyllä ne yleensä alkaa tasaantumaan siinä 40min kävelyn jälkeen, sitten päästään loppulenkki siivosti. Mitään ylenpalttista haukkumista ei ole ollut tällä kertaa marraskuussa!


Koirien ilta rauhoittumiseen on vaikuttanut se, että ystäväni vinkistä aloin antaa iltaruoan koirille jo päivälenkin jälkeen. Sen ovat oppineet, että maha täynnä ei hötkyillä. Nykyään tällainenkin on mahdollista, kun ei suunnata joka ilta harrastuksiin. Nuga saa sitten vielä nukkumaan mennessä kolmannen pienen aterian ja muut katsoo kateellisena vierestä... Aiemmin poika sai välipalan töiden jälkeen ja vanhempansa söivät sillä välin luut. Nyt en viitsi enää yötä vasten antaa luita ja muutenkin, jos tietäisivät, että sellaiset on vielä tulossa, niin sitä samaa riehumista ja keittiöön juoksua se olisi sitten koko ilta.

Työkaveri ihmettelikin meidän riehuvia koiria ja sitä, etten suostu jättämään niitä keskenään enää 8-9h työrupeaman päälle, kun korkeintaan hätätapauksessa. Olen edelleen sitä mieltä, että jos koiralle ei ole aikaa ja sen tarvii olla keskenänsä suurin osa päivästä, niin sitten ei auta koiraa ottaa ollenkaan. Toki vuorotöissä/lapsiperheissä asia saattaa olla helpompi, kun ollaan vähän eri aikaan kotosalla. Kerroin siis työkaverille, että meillä alkaa vanhin koira haukkumaan monesti iltaisin, kun lähden ovesta ulos, vaikka viemään roskia... Totesi, että olen opettanut ne siihen (tiedostamatta) ja niinhän se varmaan vähän onkin, myönnettäköön :D Toinen on myös tuo keittiöön ryntäily... Mutta josko se nyt vähän vähenisi.


Nuga on aikamoinen väkkärä ja päässyt liiaksikin hoikistumaan, kun ruokana on ollut vielä kevyt nappulan pussin pohja. Yritin nappulan annoskokoa lisätä ja kaksi kertaa annoin 0,75dl sijaan 1dl, mutta heti alkoi närästämään ja sitä on kestänyt nyt jo viikon. Onneksi nyt vihdosta viimein se alkaa osoittamaan laantumisen merkkejä. Kävin alkuviikosta hakemassa saman nappulan tavallisen version ja poika on nyt lihotuskuurilla. 

Ilmeisesti närästyksen vuoksi poika oli kärttyinen viime viikonloppuna ja kerran pääsi hyökkäämään Nemon kimppuun. Sitten oli murinaa pihallakin. Tilanne taisi olla väärinymmärrysten sarja, missä en itsekään toiminut intuitiolla parhaalla mahdollisella tavalla, tilanne olisi siis ollut vältettävissä. Onneksi ei käynyt mitään. Nemo on kyllä lehmänhermoinen! Kasvattaja jo pentuna sanoi, että Nemo ei haasta ketään, mutta ei myöskään jää kenenkään jalkoihin. Näin se menee, Nemo aika napakasti sanoo takaisin ja pistää poikansa ruotuun. Tämän tilanteen jälkeen muutama minuutti, niin Nuga pötkötteli häkissä ja Nemo siinä ulkopuolella melkein kyljessä kiinni, hassut pojat.


Viime viikolla koirat lähtivät Kangasalle harjulle vaunulenkille ja puistoon, kun vietettiin iltaa 2v kummipojan kanssa. Yllättävän hienosti kulkivat vaunujen kanssa, mitä nyt vähän olisi tehnyt mieli suukottaa sitä kärryissä istuvaa, malttoivat kuitenkin mielensä.

Joka arki-ilta olikin mulla ohjelmaa ja viikonloppuna koirat olivat taas iholla 24/7. En meinannut päästä ovesta lähtemään edes kauppaan, kun kaikki olisivat lähteneet samoissa ovissa mukaan. Mukavaa kyllä, kun viikonloppuina on ollut aikaa olla koirien kanssa rennosti ja lenkkejäkin tehtiin yhtenä lauantaina yhteensä 3h, hih! Siinä alkoi jo koirat olla sitä mieltä, että joko mentäis kotiin, mutta kun mulla oli herkullinen maratonpuhelu kesken, niin ei sitä silloin malta sisällä istua, vielä voi yhden korttelin kiertää ;) Nemo pääsi myös kertaalleen temppuilemaan mun kans pihalle ja oli pakko ottaa jotain rauhoittavia liikkeitä, pomppi niin innoissaan, että pelkäsin koiven katkeavan siitä riemusta. Täytyisi vähän useammin lähteä namien kanssa ulos, kun ei se 5-10min aktivointi itseltä kauheita vaadi ja koira on sitten silmin nähden tyytyväinen :)



Huomenna se sitten alkaa JOULUkuu! Tänä vuonna on joulutus lähtenyt melkein lapasesta, kun jo loka-marraskuulla on laitettu kausivaloja, leivottu joulutorttuja sekä pipareita, juotu glögiä, paketoitu lahjoja jne. En ole kehdannut tuutata vielä mihinkään kanaviin kuvia, mutta huomenna niitä voi sitten laittaa ilman, että pidetään ihan kahjona ;) Tän viikonlopun agendassa on joululeffat ja joululahjaostos kierros ystävän kanssa. Niillä jos jollain saa joulufiilistä!


Ai niin, olisi ihana saada joulupotretti koko laumasta, mutta ovat taas kaikki kolme kipeästi trimmin tarpeessa! Kestää siis tovin, että kaikki kolme on huolettu ja sitten voi vasta alkaa harkitsemaan kuvien ottoa. Ajankohtakin pitää olla viikonloppuna, jotta valo riittää kuvan ottoon. Katsotaan toteutuuko tämän vuoden puolella.

Ihanaa joulukuun aloitusta! Nyt ei tarvi enää pidätellä itseään ;D


25.11.2018

Joulukalenteri on arvottu

Joulukalenteri arvonta on päättynyt! Osallistujia oli huikea määrä nja Instagram osoittautui suosituimmaksi kanavaksi. Kiitos kaikille osallistujille :)

Arvontakone on hoitanut homman ja voitto osui blogitekstiä kommentoineelle:

ka.taa

Ilmoitathan kotiosoitteesi sähköpostilla (nemuski@gmail.com), niin saan paketin postiin mahdollisimman pian. Onnea voittajalle ja kutkuttavaa joulun odotusta!


Leppoisaa sunnuntaita, ottakaa karvaiset kylkeen lämmikkeeksi, jos mahdollista!

18.11.2018

Jouluosastolla


Poikettiin Nemon kanssa sovittelemassa Pompan sadetakkeja Koivistonkylän Mustissa ja Mirrissä. Yritin ottaa kuvaa Nemosta poseeraamassa komean lahjaosaston edessä, mutta poika ei vaan saanut silmiään irti joululahjaosaston ihanista herkuista ja leluista.


Seuraavaksi Nemo huomasi tonttulakit: "Tällainenhan olisikin ihana!"


"Tai maistuisihan tuo suuren suuri luukin..."


Oikein hykerrytti tää Korvatunturin seuraeläinosaston taulu :)

Viikon sisään on kolmessa eri yhteydessä ihmetelty taas Nemon ikää, voiko se olla jo 10-vuotias, ei uskoisi! Ystävät, naapuri sekä Mustin ja Mirrin myyjä. (Koivistonkylän M&M:ssa on muuten ihan paras palvelu ja aina mukava mennä ostoksille, lämpimät suositukset!).

Lisäksi meitä nauratti mummulassa viikolla, kun oltiin tehty ensin lenkki Tammelan vilinässä, ruoan jälkeen koirat olivat saaneet maistiaiset mummun makaronilaatikkoa ja kun vihdoin oltaisiin asetuttu paikalleen olohuoneeseen, niin Nemo alkaa tutkailemaan muina miehinä mummun lipaston päällistä ensin maasta käsin ja sitten sängyn päältä kurkotellen... (Mummun sängyn päältä on vanhasta viisastuneena viety jo villasukat ja nalle kaappiin turvaan). Noh, tutkinta ei tuota tulosta, joten poika vilahtaa keittiöön ja nappaa pahvinkeräys pussukasta tyhjän vessapaperirullan hylsyn, jota sitten ihan hepuleissa heittelee pitkin poikin :D Toihan on kaiken lisäksi meillä kunnon vaaratilanne, kun kaksi muuta terrieriä kiihtyy samantien ja jos ehtivät leikkiin mukaan, niin muutamassa sekunnissa joku on jonkun kurkussa... Mutta tälläkin kertaa olin hollilla ja tönäsin vaan äkkiä keittiön oven kiinni. 

Mummun seuraavan päivän viesti kuului näin:

Nemoa ei kyllä luulis kymmenenvuotiaaks :D Se on niin ihana kun aina on jekut mielessä ja sitten nää kaksi pienempää pusuttelijaa.

Lunan lempparitouhuja mummulassa on sohvan kautta ikkunasta vahtaaminen puiston tapahtumiin, sohvalla piehtarointi ja ne pusut. Nuga on kans tätä nykyä mahdoton pusuttelija ja eniten kiinnostaa tietysti telkkari (kuten kotonakin) ja varsinkin ne mainokset. 

Jekutonta sunnuntaita! ;)

15.11.2018

Koiramaisen joulukalenterin arvonta


Kaikki piristyskeinot ovat sallittuja Suomen marraskuussa vuoden pimeimpään aikaan. Niinpä luvassa on piiiitkästä aikaa arvonta! Kukapa ei ilahtuisi ikiomasta terveellisestä joulukalenterista! Fruitfunk Paw Patrol -kalenteri sisältää 24 pientä hedelmävälipalaa, jotka voi nauttia aamupalaksi, ottaa evääksi töihin tai heittää laukkuun pahimman nälkäkiukun varalle vaikkapa jouluostoksille.


Iloisen Ryhmä Hau -joulukalenterin (1kpl) arvonta alkaa nyt ja aikaa osallistua on 10 päivää eli sunnuntaihin 24.11.2018 klo 12.00 asti. Mukaan pääset helposti:

- Tykkäämällä Instagram (@nemuski) arvonnan kuvasta tai
- Tykkäämällä Nemon Seikkailut Facebook -sivun tästä blogipäivityksestä tai 
- Kommentoimalla blogiin tämän jutun alle 

- Lisäarvan saat, jos olet Nemon Seikkailut Facebook -sivujen seuraaja! 


Onnea matkaan kaikki lapset ja lapsenmieliset! Palkinto ei sovi koirille, koska tuote saattaa sisältää mm. pähkinää.


11.11.2018

Näyttivät parhaita puoliaan

Marraskuu tuli jälleen ja sääennuste on sen mukainen: koko viikko +7 ja vesisadetta. Näillä mennään! Loppuvuoteen on onneksi juhlia ja kivaa ohjelmaa tiedossa, joten ehkä selvitään hieman helpommin joulukuun puolelle ja sitten myöhemmin valoisampaan aikaan. Luettelinkin omia pimeän ajan selviytymisvinkkejä Facebookin puolella (käy tykkäämässä sivusta ja pääset kaikkiin juttuihin mukaan!) ja ne tulee tässä: herätysvalo, vähintään 8,5h unet, ulkoilu ja C-vitamiini. Mitkä on teidän parhaat vinkit?

Viime viikolla Nemo kävi pitkäksi venyneen tauon jälkeen fyssarilla ja pojan lanneselkä oli hieman juminen, kuten ennenkin, mutta muuten vaikutti vetreältä! Nemo nauttii fyssarilla käynnistä ja lopuksi kirmasi vielä ovelta koko flexin mitan päähän fyssarin syliin ja olisi moiskauttanut suukonkin, jos olisi ylttänyt.

Muita pikkujuttuja lähinnä itselle muistiin: Nemon vapaana olo lähipuistossa nyt hermoja raastavaa, kun nutaa a) narttujen hajuissa b) pupun papanoissa. Eikä vapaana kannata jättää puolikiristävää pantaa kaulaan, vaikka siinä ne yhteystiedot olisikin katoamisen varalle, koska kannuskynsi saattaa jäädä pannan lenkkiin kiinni (thank god Nemolla on hyvä paikka -käsky ja ehdin irrottamaan jalan ennen, kun mitään repesi!). Luna lähtee aamuisin lenkille, vaikka on se pimein ja kostein aika! Erikoista, mutta ehkä se on kiekoilla kaikesta touhusta, kuten minäkin :D Olkkarin matto kävi kesän jälkeen uudelleen Turtolan Cittarin tasopesurissa, kun 4kk:n puhtaana pysymisen jälkeen samalla viikolla oli perättäisinä aamuina vahinko siinä, isoimmalla karvalankamatolla, tottakai. Ihmettelen kyllä, kun en ole keksinyt kaavaa, koska tää kämmi tapahtuu, sillä ulkona käymiset hoidetaan samalla rutiinilla ja riittävästi. Onneksi on olemassa tasopesuri!


Nuga meni ihan pähkinöiksi ilmapalloista ja kun nostin ne pöydän päälle turvaan, niin vartioi pöytää ja ajoi kerran Nemonkin kauemmas, vaikka isäänsä ei olis voinut vähempää kiinnostaa 

Meillä vietetään rauhallista sunnuntai-iltaa, sillä koirat näyttivät "parhaita" puoliaan koko viikonlopun ajan. Ystäväni polttareita vietettiin lauantaina ja istuttiin iltaa sekä saunottiin meillä. Perjantaina koirat olivat tohkeissaan, kun taas puhallettiin ilmapalloja kattoon ja herkkuruoka kasseihin oli kiva sukellella. Nemo sai 10-vuotiaalle sopivat hepulit ja veti kyljellään parketilla...

Lauantaina itse juhlien ajaksi koirat pääsivät mummulaan ja mummu (ja mummun silmälasit) oli saaneet sata pusua, varsinkin Nugan toimesta. Mummukin oikein huomasi, kuinka pojan olemus oli muuttunut iloisemmaksi lääkityksen myötä. Illalla kotiutuessaan koirat olivat olleet väsyneitä, mutta riemu repesi uudestaan yöllä, kun yövieraaksi saatiin ihana koira ihminen polttariporukasta.

Tänä aamuna Luna sitten alkoi hihkumaan yläkerrassa nukkuvan vieraan perään. Onneksi vieras ei siihen herännyt, mutta itsellä jäi unet lyhyeen. Lopulta, kun laskeuduin alakertaan, niin rallia vedettiin koko lauman voimin asuntoa päästä päähän ja aamulenkki meni samoissa tunnelmissa. Ei kauaakaan, kun polttariporukkaa tuli hakemaan edellis illan tavaroita, enkä ehtinyt siirtää koiria autoon, joten vieraat pääsivät kokemaan terrierien autenttisen ovitilanteen, huh.

Olen kyllä sattumalta kehitellyt hyvän systeemin yllättäviä ovitilanteita varten. Nemo vessaan (ainut, joka ei hauku ja hypi kahvaan siellä), Luna syliin (huutaa ja pomppii taukoamatta kaikkialla muualla ja meteli on vielä tavallista kovempi) ja Nuga boksiin, jossa hiljenee melko nopeasti. Kai muidenkin laumoilla on vastaava riehumista ovissa? ;) Meillä siis jokainen haluaisi ASAP vieraan syliin suukottelemaan. Luna pääsikin kiertämään sitten sylistä syliin ja hetken päästä Nemo taas sukeltelemaan niihin kasseihin. 

Pojat lähtivät vielä mukaan tallille ja tehtiin reipas lenkki kovassa tuulessa hevosen kanssa teitä pitkin. Huomaa, että mun torstai-perjantain kestänyt koulutusreissu vaikuttaa myös, sillä nyt makoillaan puoliksi mun päällä, vähän siihen malliin, että mun on turha yrittää lähteä mihinkään.


Viikko sitten oltiin Halloween tunnelmissa


Hyvää isänpäivän iltaa!