25.3.2017

Kevään merkkejä

Ilmassa on selvästi kevään merkkejä:

- Luna lähtee tikkana aamulenkille!
- Purkka maistuu
- Multaa on kiva kaivella ja muitakin aarteita maanpinnalta
- Aurinko paistaa
- Paksuimmat villapaidat on kerätty vaatekaapista pois
- Aamulenkin jälkeen ei kaivaiduta takaisin peteihin, vaan päivystetään keittiössä, eteisessä, vessassa ja/tai ulko-ovella. Myös autoon olisi kiva päästä mukaan, kun toiset suunnistaa töihin
- Nemo pääsi talvikarvastaan
- Ensimmäiset tulppaanit lähti extempore mukaan kaupasta
- Kuratassut

Mistä teillä tunnistaa, että kevät on täällä?

Leppoisaa lauantaita! <3


Kaverilenkillä Arboretumissa
(Lunalla vedonestopanta oudoilla huudeilla, kun kuppi menee nurin)


Trimmausvuorossa on seuraavana Luna


Ja sitten Nuga

12.3.2017

Tukholmassa talvilomalla

Talviloma lähenee loppuaan ja fiilis on ihan kiva, vaikka harmillisesti olin flunssan kourissa neljä päivää. Loma alkoi ystävän pyöreitä juhlistaessa, käytiin päivä Tukholmassa risteilyllä ja tehtiin pientä remonttia kotona. Lisäksi tuli lenkkeiltyä useasti koko perheen voimin, katseltua Netflixiä, lueskeltua ja syötyä ulkona.

Tukholman reissu toimii paremmin kesäaikaan, sillä meidät yllätti kunnon lumimyräkkä, eikä laivan menokaan kovin tasaista ollut... Olin lähtenyt liikenteeseen villakangastakissa, mutta untuvatakki ja vähintään tuulipuvun housut olisi vaadittu liikkumiseen keskustassa, niin kova ja kylmä tuuli kävi! Tukholmassa näkemisen arvoinen on aina vanha kaupunki pienine putiikkeineen. Lisäksi käytiin ensimmäistä kertaa kuninkaanlinnassa, jossa yhdellä sisäänpääsymaksulla pääsi kiertämään aarrekammion, kolme kuningasta -näyttelyn sekä juhla- ja edustustiloja, joissa nähtävää riitti, lisänä oli myös kuninkaallisten hääpuku -näyttely <3

Laivalla oli aivan erinomainen henkilökunta, viihdyttävää ohjelmaa, siisti tilava hytti, ihana pieni kylpyläalue, hyvää ruokaa ja kivoja ostosmahdollisuuksia. Arkipäivänä kun oli liikenteessä, niin minnekään ei tarvinnut jonotella. Plussan puolelle reissu meni, vaikka paluumatkan jouduin sairastelemaan.


Tukholmassa oli lumimyräkkä...


Vanhassa kaupungissa sai kierrellä rauhassa




Välillä oli kiva pysähtyä lämpöiseen kahville


Kuninkaanlinna


Kuninkaallisten hääpukunäyttelyä


Nähtävää riitti!

Koiria hoiti risteilyn ajan luottokaksikko mummu ja veljentyttöni, joten ei tarvinnut stressata reissun päällä. Tosin yksi vanhanaikainen oli käynyt, kun veljentyttö oli päästänyt Lunan pissalle pihaan ja jäänyt epähuomiossa lukkojen taakse. Noh, siitä oli seurannut ylimääräinen lenkki luokkakaverin luo, jossa Luna oli päässyt perheenjäsenten syliin pussailemaan, kunnes mummu oli kotiutunut.

Aika vähän mitään extraa jaksoin koirien kanssa tehdä, mutta lenkkeiltiin Pyynikillä, Nirvan metsässä ja omassa lähimetsässä sekä otettiin tasapainoharjoituksia jumppatyynyllä ja käytiin tallilla heppoja katsomassa.

Ai niin, koirat on jo madotettukin Lunan rokotusten vuoksi ja Nemo kävi fyssarilla jälleen, tällä kertaa mieheni jätti pojan käsittelyyn ja hyvin oli mennyt tutun kanssa kahden. Nemolla oli hieman kireyttä lapojen seudussa ja lisäksi vasemmalla puolella lanneselässä lihasjännitystä (kerrankin näin selkeä raportti, kun sain sen kirjallisena kotiin ;).

Onko teillä ollut talvilomaa, mitä olette puuhanneet?

Tsemppiä uuteen viikkoon :)


Lähimetsän lenkillä

24.2.2017

Halvalla ei saa hyvää

On ollut aika piinaava viikko. Käytiin viime lauantaina virallisessa joukkosilmätarkastuksessa, jossa eläinlääkäri (ei paikkakuntalainen) löysi Nemon silmästä jotain "hälyyttävää, josta kannattaa huolestua" ja määräsi kontrollikäynnin parin kuukauden päähän. Puhui jopa silmän poistamisesta. 

Noh, me ei mieheni kanssa mitään kuukausia harkittukaan odottaa, koska diagnoosi oli todella räikeä ja epämääräinen, joten varasin ajan samantien Hakametsään silmäspesialisti Sanna Elfvingille, joka on aiemmin koirieni silmät tarkastanut. Sanna oli oikein ystävällinen, luki edellisen eläinlääkärin lausunnon, katsoi silmät kahdella eri laitteella, valoilla ja ilman, mittasi silmänpaineet (molemmissa normaalit), otti valokuvat silmistä ja analysoi niitä minulle. Oikeassa silmässä on kahdessa kohdassa melanoosia eli pigmenttiä, mitä esiintyy ikääntyvillä koirilla. Kohdat olivat erittäin siistit ja sellaisessa paikassa, mikä ei yleensä aiheuta mitään pahanlaatuista. Uusinta kontrolli on 6kk kuluttua, jolloin silmät tarkastetaan uudestaan ja katsotaan, onko tilanne edennyt. Toki aiemmin täytyy mennä lääkäriin, jos silmässä on punoitusta tai koira sitä siristelee. Täytyy toivoa parasta, että Nemoa ei tämä tule koskaan vaivaamaan!


Nemo talviturkissaan

Joukkosilmätarkastuksessa säästetty muutama kymppi tuli sitten korkojen kera takaisin. Mitä tästä opittiin, kysy aina ensin mikä on tarkastavan lääkärin nimi, ennen kun varaat ajan. Ilmeisesti joillain lääkäreillä on tapana vähän liioitella asioiden kanssa. Minua ei olisi tarvinnut yhtään pelotella, otan nämä asiat kyllä muutenkin ihan tosissani ;) Olen niitä koiraihmisiä, jotka pistävät merkille jokaisen koiran ylimääräisen yskähdyksen, röyhtäisyn, rapsutuksen tms. 

Nyt voidaan aloittaa viikonloppu huojuntuneina, eikä viikon päästä alkavalla talvilomallakaan tarvi panikoida. Lääkäri Sannan sanoin: "Nyt voi hengittää".

Luna on jo rauhoittunut. Oikeastaan se tapahtui heti seuraavana päivänä edellisestä blogipostauksesta :) Taas meillä on ihana tavallisen temperamenttinen tyttö talossa! Luna sai silmälääkärireissun yhteydessä rokotukset.


Luna on ihastunut uuteen petiin, kannatti hankkia!

Nemo sen sijaan on aika villinä ja viriilinä! Alkaa selvästi tuntumaan tuo agilityn pois jääminen viikko ohjelmasta. Suunnitteilla onkin kaikenlaista kivaa puuhaa kevään aikana koirille. Nemon on saanut väsymään ainoastaan yli tunnin lenkit, tallireissut, kyläilyt, älypelit tai temput. 

Nuga on aika metka poika ja selvästi mieheni perään, kuten Lunakin. Nuga on yksin yläkerrassa ollessaan työpäivien ajan, ottanut mieheni sukkia vaatekasasta ja leikkinyt niillä (hajottamatta!?), mutta yhden kerran oli vetänyt lattialle mieheni reissusta ostaman uuden t-paidan ja käpertynyt sen päälle rullalle <3 Paikka oli ihan lämmin, kun tultiin kotiin. 


Näin hienosti odotetaan iltapalaa, Nuga edustalla

Mieheni oli työ- ja pelireissussa viime viikolla seitsemästä päivästä viitenä, joten iltaisin tarvittiin pariakin eri hoitajaa katsomaan koirien perään, kun olin ehtinyt sopimaan menoja, joihin ei kaikkia koiria saanut mukaan. Pientä kikkailua tuo yh:na olo aina vaatii esim. viime lauantaina ajettiin Pirkkalan puolelle heti aamusta ja tehtiin uusilla huudeilla Peressä pitkä lenkki, jonka jälkeen koirat malttoivat odottaa autossa sen aikaa, että pääsin kauppaan ja hoitamaan asiat. Päivällä tehtiin vielä toinen reilu lenkki, jolloin lopulta illalla pääsin poikkeamaan kaverin luona kylässä niin, ettei tarvinnut kelloa vilkuilla tai puhelinta ja odottaa naapurin "koirat haukkuu" -viestiä. 

 
Koirapuistossa

Toinen spessumpi lenkki oli miehen kotiuduttua koko perheen voimin lumihangessa tarpoen tunnin ajan ja poiketen extempore tyhjään koirapuistoon. Luna ja Nuga löysivät heti pitkän kepin, jonka kanssa oli kiva olla kilpasilla vetäen. Mieheni totesikin, koska viimeksi koirat ovat saaneet tuota tehdä... Öö.. On siitä aikaa, jos ei nyt vuosia, niin ainakin kuukausia. Nemon kanssa oltiin vahdissa portin ulkopuolella, kun poika ei saa vielä juosta vapaana. Nemo ei ollut millänsäkään, kun ilmeisesti silläkin puolella oli hyvät hajut tutkittavana. Eikä poika onneksi kiihdy, vaikka Luna haukkuu innoissaan vapaaksi päästyään. 


Leikin riemua

Tällä viikolla on heti maanantaista asti satanut surullisia uutisia pentujen, koirien ja kissojen poismenoista, osanotto jokaiselle <3 Myöskään meidän naapurin koiraa ei enää ole, vanhuuttaan joutuivat luopumaan pojasta. Tällä hetkellä siis ei ole pihapäiviä, vaan meidän koiria saa päästää huoletta pihaan peuhaamaan. Tuntuu erikoiselta, kun tällaista ei ole koko viiden vuoden asumisen aikana ollut, molemmin puolin on ainakin ollut lapsiperheitä, jolloin Lunalla on erittäin suuri riski mennä aidan yli innostuksissaan. Tämä uusi käytäntö on ollut vasta muutaman päivän, mutta heti huomaa, että joka päivähän noita tulee päästettyä pissalle ja kyllä ne vaan nauttii, kun edes siinä saa muutaman askeleen kirmata ilman hihnaa. 

Näillä mietteillä vapaapäiviin, rentouttavaa viikonloppua kaikille! :)

 
Kumpi tän nyt sit voittaa...

15.2.2017

Aina kun flippaan

... peto on irti!


Uusi peti testissä

Lunalla menee vähän kovaa, on mennyt jo reilun viikon. Tästä tietää, että vähän flippaa:

* Vastaantulevat koirat aiheuttaa kohti rynnimistä, karjuntaa ja kiljuntaa (neiti, joka pääasiassa ohittaa nykyään koirat täysin hiljaa edes katsomatta niiden suuntaan)
* Illalla ja keskellä yötä täytyy kiljua, jos ovelta kuuluu pienikin rasahdus (aamulla ei haittaa, vaikka oven edestä menee aura tai roskisauto...)
* Huonekalut siirtyy paikaltaan, kun parsonrallia otetaan useamman kerran päivässä, pojat vaan väistelee ja huokailee
* Metallinen naulakko lähtee päreiksi, kun tyttö odottaa ulos lähtöä pannassa ja hihnassa, joka on ripustettu naulakon koukkuun
* Ihmisen olkapäätä/kyynärpäätä vihloo, kun tempasee pihalla yhtäkkiä ilman mitään syytä ja kiljuu
* Autossa vinkuu
* Tarpeilla ei malta käydä ulkona

Mitä enemmän pääsee mukaan/aktivoidaan, sitä enemmän flippaa eli kyse ei ole siitä, ettei olisi saanut liikuntaa tai virikkeitä. Nyt taas odotellaan, että kuun asento on suotuisa ja rauhoittuu. Olen oppinut jo, että nämä menee sykleissä, vaikka onkin kyse leikatusta nartusta.


Miekö muka flippaan?

Yhtenä iltana olin yksin kotona päästämässä koiria pihaan iltapissalle ja tein ennakkovalmistelut hyvin (niin kun aina) eli laitoin pihaan valon, puin kirkkaanpunaisen takin päälle, komensin koirat odottamaan ja kävin itse tsekkaamassa pihan, ettei ole mitään koiria tms. lähistöllä. Sitten päästin koirat ovesta pihalle ja menin itse naapurin väliaidalle vahtimaan, niin eikös käynyt niin, että hetken päästä naapuri päästikin, ulos vilkaisematta, oman russelinsa pihaan! Mitään muuta ei ollut tehtävissä, kun heittäytyä jäätikölle torjumaan omia koiria ja aika hyvin sainkin napattua Nugaa niskasta ja Lunan kainaloon (menee tarvittaessa aidan yli, vaikka pudotus toiseen pihaan on n. 1,5m), harjoitus on tehnyt meikäläisestä mestarin ;) Nemosta ei ollut juuri huolta, teki pissansa loppuun ja tuli vähän viiveellä pelipaikalle haukahtamaan. Omat polvet on verillä ja toinen turvoksissa, mutta muuten selvittiin säikähdyksellä. (Selityksenä vielä, että kyseessä oli meidän pihapäivä, mutta naapurin koiralla maha sekaisin. Itse olen supertarkka pihaan päästämisen kanssa ja aina pelkään juuri tätä hetkeä, näköjään siitäkin voi selvitä hengissä!).


Nemollekin kelpasi pehmeä paikka aamulla, vaikka yöllä siellä tuli liian kuuma

Koirauimala reissu ystävänpäivänä ystävän kanssa meni mukavasti, joskin siellä on aina kierrokset korkealla koirilla, enkä mitään kuvia ehtinyt napaamaan siinä hässäkässä. Nuga nautti polskimisesta ja keräsi edelliseltä porukalta jääneet lelut taitavasti altaasta. Berninpaimenkoira saatiin uimaan ihka ensimmäistä kertaa tosi hienosti pikkukaverin perässä. Toisella kertaa iso kaveri meni veteen jo omatoimisesti ja otti samanlaisen loikan, minkä oli nähnyt Nugan pomppaavan pallon perään! Nuga alkoi hyytyä 20min kohdalla, eikä meinannut enää saada tennispalloja suuhunsa ja hörppi vettä, joten lähdettiin pesulle senkin vuoksi, että minimoitiin vesihännän riskiä. Kiva reissu, otetaan uusiksi ja ehkä silloin sitten niitä kuviakin.