27.11.2011

Arvotaan ihastuttava kalenteri vuodelle 2012!

1322347540_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Kävikö tänäkin vuonna niin, ettet ehtinyt saamaan parsonkalenteria vuodella 2012? Ei hätää, sillä nyt arvotaan yhdelle onnekkaalle seinäkalenteri (arvo 10e) upeilla jäsenten ottamilla parsonvalokuvilla. Tai jos sinulla on jo oma kalenteri, voit antaa toisen vaikkapa joululahjana sukulaisille (itse olen kääräissyt sen pakettiin muutamalle sukulaiselle, jotka myöskin ovat hulluna noihin pieniin valkoisiin ;). Arvontaan pääset mukaan jättämällä kommentin tähän postaukseen ja aikaa on vain viikko eli sunnuntaihin 4.12.2011 klo 23.59 asti!
1322347454_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kommentit

    Armiida kirjoitti 27.11.2011 klo 09.04
    Mukaan jokaiseen arvontaan. Koirakalenteri olisikin oikein kiva seinälle.
    Maria kirjoitti 27.11.2011 klo 12.15
    Mulla on joka vuosi ollut parsonkalenteri ja nyt jäin ilman...sormet on ristissä tämän arvonnan kanssa:)
    Titti kirjoitti 27.11.2011 klo 13.42
    Mukana :)
    AnnieX kirjoitti 27.11.2011 klo 15.10
    Mukana kisassa, tää olisi loistava jouluyllätys naapurille, jolla parson papparainen. :)
    Niina, Balmer ja Mimi kirjoitti 27.11.2011 klo 16.57
    Jee, mekin osallistutaan arvontaan! :-) :-)
    Lotta kirjoitti 27.11.2011 klo 17.29
    Tähän pitää osallistua ehdottomasti, kalenteri jää kyllä muuten hankkimatta, kun ei messariinkaan tänä vuonna päästä :) Tämän vuoden kalenteri meillä oli kyllä, mutta hukassa lokakuuhun asti...!!! :D

    Ihanaa joulun odotusta sinne!
    Susanna ja Chili kirjoitti 27.11.2011 klo 19.33
    Tää me ehottomasti halutaan! Arvonnassa mukana siis :)
    Lissu ja poppoo kirjoitti 27.11.2011 klo 23.07
    Jep, mukana arvonnassa ollaan!
    Jospa tuuri jatkuisi..... :D
    sirkkuli kirjoitti 28.11.2011 klo 06.27
    Mukana arvonnassa
    Annu ja pojat kirjoitti 28.11.2011 klo 09.16
    Mukana!!
    Tanja ja Ulpu kirjoitti 28.11.2011 klo 09.55
    Mä oon niiiiin mukana!!
    Virpi kirjoitti 28.11.2011 klo 11.40
    Osallistutaan.
    Saana kirjoitti 28.11.2011 klo 11.59
    Mukana ollaan :) Itekkin ajattelin järkätä ekan blogi-arvonan huomenna :)
    Merja ja Mauno kirjoitti 28.11.2011 klo 21.43
    Osallistutaan!
    Karita kirjoitti 28.11.2011 klo 22.38
    Mukana kisassa!
    Katriina ja Iitu kirjoitti 30.11.2011 klo 08.36
    Mukana arvonnassa :) Ja onnea vielä uudesta perheenjäsenestä!
    Veera kirjoitti 30.11.2011 klo 16.33
    Mukana arvonnassa! :) Kyllä nuo pennut ovat niiiin suloisia! Meillä kyllä on jo reilu puolivuotias parson, Emma. Jäädään ehdottomasti lukemaan teidän blogia!
    Johanna & Xavi kirjoitti 1.12.2011 klo 00.57
    Mukana ollaan. Tuo kalenteri olisi vuoden joululahja jos saisi. :) Onneksi olkoon uudelle perheenjäsenelle, tosi söpöjä nuo molemmat pennut. Tulee oikein pentukuume... Oikein mukavaa talvea. Pusuja kaikille Xavilta myös.
    Krisse kirjoitti 1.12.2011 klo 12.34
    Haluaa kalenterin! Niin, ja onnea rakkauslapsista vielä täältäkin Kamunkorven "etäpesäkkeestä"... Nekku on vaan tyytyväinen kun pennut on maailmalla, eikä lisää tule.

    -Nyt arvonta peukut pystyyn mulle!
    Eija kirjoitti 2.12.2011 klo 23.42
    Osallistun! Jos voitan, menee se pukinkonttiin kummitytölle :)
    ida korhonen kirjoitti 4.12.2011 klo 20.14
    Ihana kalenteri :) 

25.11.2011

Nuga

Pennut täyttivät 8 viikkoa ja tulivat nyt luovutusikään. Vihdoin sain luvan julkistaa, että poika jää meille ja sai nimekseen Nuga. Arvaatte varmaan, mikä on fiilis, tätä leveämpää hymyä saa hakea :) Luvassa on siis pennuntuoksua, paljon pusuja, lähikulmiin tutustumista, mummojen huokailuja ja rapsutuksia, kyläilyä, pentupiirissä ihmettelyä, sylittelyä...
1322252204_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Nuga poika, kuva: Noora Näppilä
Tyttö on vielä vapaana! Luonteeltaan tyttö on reipas, utelias, leikkisä, energinen, omaa terrieritemperamentin, kulkee hihnassa mukavasti, pussailee ja tulee luokse kutsuttaessa. Pentuja on sosiaalistettu lukuisiin aikuisiin ja lapsiin, ovat päässeet pentupiiriin leikkimään toisten rotuisten koirien kanssa, ovat matkustaneet autossa, tottuneet kynsien leikkaukseen ja käsittelyyn sekä pesuun. Tyttö osaa pyytää ulos tarpeilleen ja nukkuu sikeästi. Jos näyttelyitä ajattelee, niin tytöllä on kaunis pää ja hyvät kulmaukset. (Tyttö on lupaavampi, kun meidän uros, mutta  laumaamme sopii tällä hetkellä paremmin uros). Lisätietoja täältä.
1322252246_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Meidän ihana tyttö 'Ansku', kuva: Noora Näppilä
Tällaisen muiston ostin itselleni näistä kahdesta rakkaasta yllätyspennusta, pääsivät siihen äidin ja isän väliin:
1322252333_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Huomasitteko tällä viikolla, kun sankarikoira Artusta oli juttu Aamulehdessä? Mahtavaa Arttu, oot sinä vaan aika poika! Luettuani jo aiemmin kaikkien sankarikoirien tarinat, olin ihan ällistynyt, kuinka fiksuja ja uskollisia ovat, hiljaiseksi vetää. Hatun nosto kaikille sankarikoirille!

Kommentit

    Katja & pojat kirjoitti 26.11.2011 klo 12.09
    Ihania pieniä. Kovasti Nuga muistuttaa ainakin kuvassa Nemoa. Olisko tyttö sitten tullut Lunaan? Harmi kun ei päästy lenkille pikkusia ihasteleen, mutta eiköhän me vielä nähdä. Ainakin Nuga. :)
    Hanna, Mimmi ja Martti kirjoitti 26.11.2011 klo 19.27
    On ne ihania ja tietysti erityisesti teidän Nuga ♥ Onnea vielä kovasti uudesta perheenjäsenestä ja tuleviin seikkailuihin :-)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 26.11.2011 klo 20.36
    Katja et pojat, moni sanoo, että tyttönen on ihan Nemon näköinen, samanlainen pää ainakin. Kuva varmaan hämää, sillä pojassa taitaa olla enemmän Lunaa ;) Luonteet taas menee sitten toisin päin. Joo, nähdään joku kerta lenkillä :)

    Hanna, Mimmi ja Martti, kiitos onnitteluista! Onnea tarvitaan kyllä niihin seikkailuihin ;)
    Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 26.11.2011 klo 20.37
    No niin ja heti kämmäsin, kun nimimerkistä jäi Nuga... :)
    Niina, Balmer ja Mimi kirjoitti 27.11.2011 klo 17.12
    Onneksi olkoon uudesta perheenjäsenestä! Siis niin tosi kaunis poika! Kyllä mä tän arvasinkin jo kauan sitten...;-)
    Mimi pyysi kysymään, et jos toi arpajaisvoitto osuis meille, niin voisko siihen liittää mahdollisesti sen Anskun mukaan? :-) Mä tiedän et Mimi olis NIIN onnessaan leikkikaverista, ja ihan totta, me mietittiin tätä asiaa oikeesti, mutta meillä on vaihtoehtona joko Mimin oma pentu parin vuoden kuluttua tai sitten voitais ottaa sijoitukseen narttupentu, mutta mä kyllä ite kallistun sen Mimin oman pennun puoleen. Mutta taas kun Tommi tuli kattelemaan näitä kuvia, hän oli taas että eiks toi vois tulla meille...nyt vaan järki käteen.
    Mut ihanaa et te piditte pojan itellänne! Siittä se sitten taas lähtee :-) Nuga on oikeesti niin kaunis. Ja varmaan aikas ihana venkula. Hyvää pikkujoulua teille!
    Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 28.11.2011 klo 09.28
    Niina, Balmer ja Mimi, kiitos, näkyikö se niin selvästi ;) Ihana kysymys Mimiltä, tottakai saatte Anskun kaupan päälle! Niin, eihän tällä pentukuumeella ole mitään tekemistä järjen kanssa :D Mulla ainakin mennyt jotenkin hormonit sekaisin... :D Rapsutuksia sinne Balmerille ja Mimille!
    Tanja ja Ulpu kirjoitti 28.11.2011 klo 10.08
    Jos Ulpulle tulis pennut (mitä ei tuu koskaan tapahtuun), niin kyllä mun olis pakko pitää niistä yksi :) Onnea vaan uudelle perheenjäsenelle, me tullaan leikittään sit, kun se on Ulpunkestäväksi kasvanut :)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 29.11.2011 klo 08.15
    Tanja ja Ulpu, ootte samoilla linjoilla, kiva kuulla, kun välillä alkaa usko horjuun, että oliko se kolmannen koiran ottaminen sittenkään järkevää :D :D Siis vielä kaikki hyvin, mutta vähän jännittää, mitä tuleman pitää.. Kyllä Nuga jo Ulpun kestää! Luna ottaa pentujaan ihan ronskiksi ja nyt niillä kaikilla kolmella on se tyyli, että roikutaan toisen jalassa ja jos se toinen sattuu olemaan kyljellään, niin siitä takajalasta on helppo vetää lattiaa pitkin... Onko muilla vastaavaa?? Nemo ei kyllä tollaista harrasta, mutta muistan, kun Luna itse jo pentuna hyökki juurikin Nemon takajalkoihin pää vinossa.. ;D
    Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 29.11.2011 klo 08.16
    Ja taas Nuga jäi nimimerkistä pois... On tässä vähän opettelemista :)
    Senni, Ville ja Ellu kirjoitti 7.12.2011 klo 14.48
    Voi vitsit, jos meillä ei ois Ellua niin otettais tuo söpöläinen tyttöpentu kyllä samantien! Aivan ihana tapaus! ♥
    Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 7.12.2011 klo 15.44
    Senni, Ville ja Ellu, kiitos :) Aivan ihana tyttönen se kyllä on! Eikö Ellulla jo kaveri menisi..? Vaikka kai se on parempi, että on terriereillä pari vuotta ikäeroa ;)
    Senni, Ville ja Ellu kirjoitti 10.12.2011 klo 10.31
    Joo, kyllä toi parisen vuotta taitaa olla aika minimi mitä pitää olla, ei oo sit liian pentuja / teinejä molemmat...ja muutenkin, taloudellinen tilanne ja nykyinen kämppä vaikuttavat paljon, josko meille joskus toinen koiruli tulee, niin siihen menee kyllä vielä monta vuotta - nyt on varaa vain yhteen. Vaiks ois se kyl kiva jos Ellulla joku päivä ois pieni kaveri ♥ :) 

20.11.2011

Aina oppii jotain uutta

Meneväinen viikko on takana päin :)
- Pennut kävivät eläinlääkärin tarkastuksessa ja saivat puhtaat paperit sekä maininnan hyvästä purennasta, hienoa! Samalla pennut sirutettiin, mitä jännitin etukäteen, kun sanoivat, että neula on iso, mutta molemmat pennut keskittyivät jauhelihan syöntiin ;) Tyttö pikkaisen vinkaisi siinä kohtaa, kun neula oli otettu pois, mutta jatkoi sen jälkeen hartaasti mutustamista. Ihania reippaita pikkuisia!
1321810432_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Sisko ja sen veli, kuva: Noora Näppilä
- Eläinlääkärireissulla törmättiin sattumalta Siirin pentuun Gladiaattoriin, alias Urhoon. Poika olikin oikea komistus ja ranskalaisia pusuja sateli! Urho on lentänyt Suomeen Nyyti parsonin kaveriksi :)
- Perinteinen parsonlenkki suoritettin Ylöjärven maastoissa neljän koiran voimin. Poika ei oikein kulkenut mihinkään, kuten ei Nemokaan parsonlenkillä ekaan kuukauteen, mutta tyttö tuli pieniä pätkiä vanhempiensa perässä. Suurin osa ajasta kuitenkin kannettiin pentuja ja juostiin muita lenkkeilijöitä kiinni ;)
- Pentupiirissä käytiin Eläinystäväsi lääkärillä ja olipas ihanaa seurata pienten koiranalkujen temmellystä, paikalla oli jos jonkinmoista rotua. Yllätykseksi meidän pennut olivat suht arkoina tohinassa, ei uskoisi, kun niiden painia katsoo kotosalla... Poika etenkin (jota kuvittelin rohkeammaksi näistä kahdesta) hengaili alkuun vaan ulko-oven läheisyydessä, kulki seinän vierustoja ja meni tiskin taakse hoitajien rapsuteltavaksi. Tyttö lähti aika nopeasti leikkeihin mukaan tai lähinnä seurasi sivusta juosten mukana. Olin kyllä ylättynyt, ettei ekalla kertaa vielä rähisty ja painittu, joten aina oppii jotain uutta! Tyttö taisi hurmata ainakin yhden mäyräkoiranaisen, jonka syliin kiipesi jatkuvasti pussailemaan :) Muutenkin pennut saivat ihailuja osakseen, kun taisivat olla porukan nuorimmat 7,5 viikkoisina. Painoa tytöllä 2,1kg ja pojalla 2,2kg.
- Pennut ovat matkustaneet autossa nyt moneen kertaan. Aluksi ovat vinkuneet hetken boksissa, mutta viimeistään, kun autoon tulee lämpö, tuhisevat tyytyväisinä viltin uumenissa.
- Nemon ja Lunan kanssa ollaan tehty pidempiä lenkkejä tutustuen uuden asuinpaikan maastoihin. Edelleen ollaan treenattu toisten koirien ohittamista ja muuten vaan karhu-temppua, josta saatiin idea Ellun blogista. Koiran tulee nousta takatassujen varaan, mistä saa sitten palkaksi namin, meidän tapauksessa iltaisin dental stickin. Nemo hoksasi tempun heti, mutta Luna istuu kuuliaisesti paikallaan, kun aina on opetettu, että hyppimällä ei saa mitään.
- Lahjoitettiin taas koiratarvikkeita Viipurin koiratarhaan. Paketissa lähti iso nippu pyyheitä koirien makuualustoiksi, ruokaa, puruluita, rouhetikkuja ja leluja. Tänä vuonna tehtiin myös muutama joulupaketti Viipurin vähävaraisille lapsille, hyvää joulua sinne kaikille <3
- Kaiken päälle meillä kävi vieraita tällä viikolla seitsemästä eri taloudesta, kyllä on pentuja sosiaalistettu ihan urakalla! Kiitos jälleen Nooralle kuvista:
1321810450_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
"Jes, vihdoinkin ne nukkuu!"
1321810492_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
1321810476_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
1321810463_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kommentit


    Tanja ja Ulpu kirjoitti 20.11.2011 klo 20.58
    Voi apua, kun ne on söpöjä. Joko on kodit löytyneet? Ei tänne uskalla enää tulla, noi pikku-pörröt menee niin sydämeen :)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 20.11.2011 klo 21.01
    Tanja ja Ulpu, ihanasti sanottu, että "menee niin sydämeen"! Niin mullakin ♥ Tytölle on pari ehkä-kotia, pojalle on koti äidin ja isän helmoista ;) Vai voisikohan ne pitää kaikki neljä..?!
    Katja & pojat kirjoitti 20.11.2011 klo 21.42
    Ihania söpöläisiä! Varsinkin nukkuessaan. :D
    Eija kirjoitti 20.11.2011 klo 22.48
    Tossa ekassa kuvassa tyttö on ihan isänsä näköinen ja poika äitinsä! Ja luonteeltaan sit toisin päin :D Ihania!
    Hanna, Mimmi ja Martti kirjoitti 21.11.2011 klo 08.01
    Onpas teillä ollut tohinaa! Aivan ihania karvapalleroita ♥
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 21.11.2011 klo 08.54
    Katja & pojat, sepäs se, varsinkin nukkuessaan ;D

    Eija, niin mäkin oon sen analysoinut :) Pentupiirissä ihmetytti kyllä, kun poika oli arempi, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin se taisi olla, että Nemo oli ekalla kertaa ujona, mutta Luna vastaavasti ei ;)

    Hanna, Mimmi ja Martti, :) Miten saat tuon sydämen tehtyä? Mä en osaa, kun tän ♥
    Hanna, Mimmi ja Martti kirjoitti 21.11.2011 klo 10.29
    ♥ = alt + 3
    Tanja ja Ulpu kirjoitti 21.11.2011 klo 13.37
    Ihanaa, kun teille jää toinen! Saa Ulpu kaverin ja mä lutuuteltavan :)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 21.11.2011 klo 14.21
    Hanna, Mimmi ja Martti, kiitos ♥

    Tanja ja Ulpu, Ulpulla on kohta vientiä kahden pojan toimesta ;)
    Niina, Balmer ja Mimi kirjoitti 21.11.2011 klo 22.10
    Toi tyttöpentu on niin mun sydämeen menevän näkönen...jos vaan voisin, niin ottasin tänne meille ton ihanan palleron! Onhan tietty tuo poitsukin tosi kaunis ja ihana, mutta tytteli on vienyt mun sydämen! Ja niin on isänsä näköinen tyttö. Jos vaan voisin..........

    Mimi on valeraskauden jälkeen TODELLAKIN PIRISTYNYT melko lailla...siis tämän touhuamisen määrää! Välillä ollaan melkein päivittäin pari tuntia koirapuistossa, ja Mimari juoksee siellä toisten koirien kanssa ihan non-stop, ja siihen lenkit päälle, ja kun päästään kotiin, niin alkaa se komentaminen että pitäisi taas saada JOTAIN OHJELMAA!! Mä olinkin jo ihan ihmeissäni, että miten voi olla 1-vuotias parsoni noin kauheen rauhallinen......eipä voikaan ei!
    Meillä on tosiaankin hommia ton komentamisen kanssa, siis että Mimi pitää kauheeta meteliä kun tuo pallon ja haluais leikkiä. Siinä sitä riittää työsarkaa, vaikka onkin maailman lempein ja lutusin tyttö, niin melko topakka tapaus kun haluaa että pallo lentäis! Meillä on nyt varsinainen teho-opetus päällä.
    Meilläkin tuntuu taas olevan pentu, kun tää 1-vuotias on heittäytynyt pennuksi uudelleen valeraskauden jälkeen :-) Ei mitään ihmeellistä, mutta vähän sellaista pikkujäynää...varastelee tavaroita jos ei pääsekään ulos just siihen aikaan kuin esim. eilen jne...vessapaperirullan rosvousta ja silppuamista...he-he, mä NIIN TIEDÄN noi jutut. Pikku uhmaikä taitaa olla, mutta ei toi raukka tiedä ettei tunnu missään. On meinaan ollut eka parson-neiti semmonen paketti, että oksat pois! Amihan SÖI multa asunnon uhmapäissään ja se ei oikeesti naurattanut silloin yhtään! Itketti. (Kiviseinät nyrkin kokoisia reikiä täynnä+ sisustus uusiksi) Niin että ei paljon tunnu missään joku vessapaperin silppuaminen :-) Mutta on täytynyt vähän ottaa tässä taas tiukempaa linjaa ton neidin kanssa ;-)
    No, hyväähän tässä on se, että eipähän taida olla neiti flegmaattisen oloinen sitten siellä näytelmäkehässä joulukuun alussa! Likkahan liikkukin aivan eri tavalla nyt, paljon ylväämmin eikä niin, että näyttää kuin olisi maansa myynyt!! :-) Katotaan jos sillä olis vaikutusta, jos saatais vaikka ihan kunnon sijoitus sieltä näyttelystä, potentiaaliahan tossa pikku-emännässä kyllä on!
    Ihanaa tuo, että lahjoitat Viipurin koiratarhaan tarvikkeita! Sitten kun me saadaan oman firman myynnit kunnolla alkamaan, niin olen suunnitellut juuri hyväntekeväisyysprojektia, jossa tietty prosenttiosuus myydyistä tuotteista menee lyhentämättömänä jollekin koiratarhalle, siis että suunnittelen kokoelman koruja juuri tätä tarkoitusta varten. Sinunlaisesi ja muut vapaaehtois-työntekijät tarhoilla teette NIIN HIENOA JA HUMAANIA työtä, että minä nostan hattua ja sanon omalta osaltani: ISO KIITOS sinulle. Just viikko sitten lueskelin Viipurin koiratarhan uutisia ja katselin kotia etsiviä koiria, ja näin siellä Mimi-nimisen nuoren narttukoiran! Jos meillä olisi vain yksi koira, niin sen voin sanoa että se Viipurin koiratarhan Mimi olisi saanut kodin meiltä!
    Balmerin kanssa en voisi kuvitellakaan tuovani ovesta sisään täyskasvuista vierasta koiraa, se ei vaan käy.Pitkään harkittiin löytökoiraa juuri Viipurin tarhalta silloin kun uusi perheenjäsen tuli ajankohtaiseksi, mutta todettiin vain, että pieni pentu on Balmerin kanssa se oikea tapa toimia. Siellä oli silloinkin parikin erittäin sopivan oloista karvaturria. Käytkö itse vierailemassa siellä tarhalla, vai lähetätkö lahjoitukset jonkun mukana? musta tuntuu, että jos itse menisin sinne tarhalle, ja siellä olisi joku todella "sydämeenkäyvä" karvaturri, niin järki saattais lentää narikkaan...vaikka siis olenkin super-järkevä olento noin yleensä ;-)
    Senni, Ville ja Ellu kirjoitti 24.11.2011 klo 07.03
    Voi miten lutusia nuo pennut - äkkiä ne vaan kasvaa! Onpa kiva idea lähettää tarvikkeita tuonne Viipurin koiratarhaan ja vähävaraisille lapsille - nyt tuli sellainen inspis tätä lukiessa että mekin taidetaan koota jonkinlaiset paketit molempiin. :) Hii, vai jää pikkupoikanen teille, hauskaa! Aikamoista temmellystä varmasti siis vielä luvassa! :)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 24.11.2011 klo 11.58
    Niina, Balmer ja Mimi, hih hih, hyvä että Mimillä virtaa piisaa! Ihmettelinkin, kun tyttö on niin kauhean rauhallinen ja vasta 1vee :D Se oli vaan väliaikaista ja hyvä niin, varmaan on skarpimpana sitten näytelmissäkin! Viipurin lahjoista tuli kyllä hyvä mieli, tamperelaiset koulut niitä välittää eteenpäin, itse en ole käynyt paikalla. Voisi käydä kyllä mullekin niin, että haluaisin ne kaikki haukut sieltä mukaani :´)

    Senni, Ville ja Ellu, hienoa, jos tekin lähetätte paketteja Viipuriin, menee varmasti tarpeeseen kaikille pienille! Juu, temmellystä on luvassa poikasen kanssa, taas tuntuu, että kuinka sen pentuajan jaksaa, mutta onhan ne vaan niiiiin vastustamattomia ♥ Lähtekää lenkille joku kerta, jotta nähtäis Ellunkin kanssa, jookos :)?
    Niina, Balmer ja Mimi kirjoitti 24.11.2011 klo 19.06
    Esimerkkisi innoittamana lahjoitan Pelastakaa Koitar ry:lle 24 kpl korvakoruja myytäväksi heidän kaupassaan. Ja jatkossakin aina tietyin väliajoin lahjoitan tietyn määrän koruja heille myyntiin. Monesti olen ajatellut lahjoittaa jotakin, mutta nyt tartuin tuumasta toimeen sun esimerkin innoittamana. :-) Kylläpä oli hyvä mieli tehdä niitä! Ja paras joululahja mulle on, jos yksikin hädänalainen eläin saa niiden myynnistä apua.
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 24.11.2011 klo 21.24
    Niina, Balmer ja Mimi, siis wau, mahtavaa! *nostaa hattua* Nyt mulle tuli entistä parempi mieli! 

15.11.2011

Happy dog

Ei paljon ihanampaa näkyä ole, kun iloinen koira, joka heiluttaa jatkuvasti häntäänsä! Luna nimittäin pääsi tänään aloittamaan syksyn agilitytreenit ja vaikkei saanut mennä, kun muutaman minuutin, tuli oikein iloiseksi. Koko palautuslenkin heilutti häntäänsä ja kulki kiskomatta vieressä. Kotona pääsi kaiken päälle saunaan, häntä heiluu vieläkin ja pusuja satelee <3
1321385252_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kommentit

    Mummu kirjoitti 18.11.2011 klo 22.24
    Hienoa, että Luna pääsi irtautumaan äidin roolista!
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 19.11.2011 klo 22.29
    Mummu, niinpä, oli kyllä sen tarpeessa :) 

13.11.2011

Hyvää isänpäivää

Hyvää isänpäivää kaikille iseille! Tänä aamuna vasta hoksasin, että se on Nemonkin juhla nyt :)
1321207531_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Isänpäivän aamuna rennoissa tunnelmissa
Nemo suhtautuu pentuihinsa mielenkiinnolla, pientä pilkettä silmäkulmassa, mutta myös tarvittavalla vakavuudella eli murahtaa kyllä, jos pentu tulee häiritsemään vaikkapa unia. Muutaman päivän ehdin jännittämään Nemon murinaa, mutta kun sain asiantuntijalta henkistä tukea, niin tajusin, että ilmiö on tavallinen ja asiaan kuuluva, jopa tarpeellinen pentujen laumakäyttäytymisen oppimisessa. Nyt ollaan sitten oltu viikonloppu koko ajan koko perheen voimin ja kaikki näyttää pelaavan hyvin, eikä vanhemmat komenna turhasta.
1321207584_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Omassa pihassa koko perheen voimin
Vaikka pentuaika on mennyt vaaleanpunaisten lasien takaa katsoen, niin onhan niissä hommaakin ollut! Ovat aika äänekkäitä siinä kohtaa, kun on nälkä tai muuten vaan olisi kiva päästä pentulaatikosta muuhun asuntoon juoksentelemaan. Koko asunnossa saakin vahtia, kun pienet naskalihampaat kokeilevat mielellään huonekalujen pintaa, tekstiileitä, laukkuja jne. Urospennulla on äitinsä vikaa, kun tykkää loiskutella juomakipossa ihan kunnolla ;) Akrobaattiset taidot on myös huippu kunnossa, kun poika kiipeää pentuaitauksen portin keskimmäisestä korkeudesta ulos, onneksi on vielä se korkeampi aita olemassa. Löytyi siis tänä aamuna koko asunnosta kirmaamasta...
1321207083_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Muotitietoinen
1321207467_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Loiskutellaan!
Nemon kanssa käytiin agiepiksissä treenailemassa kisaavien radalla. Tuomari oli yllätykseksi meidän agiope Ville, mutta ei me mitään armoa saatu ;) Jälleen kerran meni vallan harjoittelun piikkiin eli ekalla radalla kauhea vauhti ja sählinki, toisella radalla sitten tenkkapoo keinun kanssa, mikä saatiin ottaa uusiksi, ettei jäänyt kammoa. Ilmeisesti keinu oli hieman liukas ja Nemon keskittyminen herpaantui, kun maahan oli pudonnut nami... Mutta näitä täytyy tulla, jotta joskus tuntisi onnistumisen tunteitakin.
1321207356_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Me ollaan luolakoiria
P.S. Luna on saanut paljon kehuja tutuilta, kun on rauhoittunut kummasti. Istuu tyytyväisenä vieraiden sylissä ja pussailee välillä hellästi. Lenkkeillessä on ollut varsin mukavaa, kun toiset koirat on pystytty ohittamaan ilman suurempia rähinöitä. Edelleenkin koirien tekee mieli pistää ranttaliksi, mutta nyt on korvat auki ja namit kelpaa.

Kommentit

    Katja & pojat kirjoitti 14.11.2011 klo 10.56
    Ihania palleroita!
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 14.11.2011 klo 12.06
    Katja & pojat, :)
    Niina, Balmer & Mimi kirjoitti 14.11.2011 klo 18.45
    Ihania kuvia! :-):-)
    Varsinkin toi viimeinen "lualakoirakuva".
    Mun mielestä toi narttupentu muistuttaa ulkoisesti kovasti Nemoa...jotenkin sama ilme tai jotain. Taitaa olla sitten "Isin Tyttö" :-)
    Aina kun näen tollasia super-suloisia (nämä pikkuisethan OVAT TOSI NÄTTEJÄ!) alkaa ajattelemaan, et hei, miksei vois olla laumaa parsoneita kotona???!! Vaikka pentuaika on tietyllä tavalla raskasta, kun täytyy skarppaa kaikilla tasoilla niin täysillä ja opettaa ja opettaa,ja toistaa ja toistaa, mutta on se vaan jotenkin niin ihanaa nähdä, kun se pieni pentu, joka ei ensin oikein ymmärrä mukamas mitään (sehän ei oo totta, parsonin pennuthan osaa jo 5 viikosena vaiks mitä!!) alkaa pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän ymmärtää pyyntöjä ja käskyjä ja puhetta; lauseita.
    Itsestänikin tuntuu niin mahtavalta juuri nyt, kun toi Mimi on NIIN OMA KOIRA, ja selkeästi tietää jo mitä mä haluan jopa tietystä kehon asennosta! Mun mielestä parsonin pennun opettaminen on ihanaa, parson on ÄLYKÄS koira, ja sopivan pippurinen ja sillä on selkeä oma tahto ja se hetki, kun se side itsen ja oman koiran välillä on niin saumaton, että tuntuu kuin luettaisiin toinen toistemme ajatuksia. Parhaimmalta oma kasvatus- ja koulutustyö tuntuu silloin, kun huomaa että koira ihan oikeasti TUNNETASOLLA ymmärtää, hyväksyy ja sisäistää sen tiedon mitä haluat sille välittää, ja koira alkaa ihan omaehtoisesti tehdä opettamallasi tavalla, koska tuntee sen hyväksi. Sitä fiilistä ei oikein voita mikään täällä maapallolla...siis ainakaan tällaselle koira-pösilölle kuin mä. :-)
    Yhtä juttua en ole vielä saanut opetettua Mimille: että miten nastaa NYPPIMINEN on ;-) Meillä on taas vähän ton karvapeitteen laittoa aloiteltu, kun Mimi on menossa Messariin 4.12. Ei onneksi ole mitään suurta turkin huoltoa edessä, pientä säätöä vain, mutta toi neiti on sitä mieltä että melkein kaikki trimmaus on ihan takapuolesta! Saksia ja veistä saa hänen korkeutensa mielestä käyttää, mutta varsinkin reisistä karvojen nyppiminen EI KÄY. Ei siittä nyt neuvotella, mutta kyllä se aikamoista venkulointia on...Balmer tulee yleensä Mimin viereen makaamaan kun mä nypin sitä, yrittää ilmeisesta rauhoittaa kaveriaan.
    Oletteko te tulossa Messariin? Eija vähän uhkasi tulla (ilman koiraa), kun Mimi esiintyy siellä. Teillä kyllä taitaa olla ihan kiirusta siellä muutenkin...
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 15.11.2011 klo 11.35
    Niina, Balmer ja Mimi, pennut tunkee itsensä kaikkiin mataliin paikkoihin, mitä kotoa löytyy, hih. Tytössä on kyllä samaa, kun Nemossa, ainakin kuono :) Pojasta taas joku sanoi, että on Lunan näköä, isot korvat ainakin :) Tiedän fiiliksen, mistä puhut, se on eläinten kanssa melkeinpä parasta ja saa mulla ainakin kyyneleen silmäkulmaan. Vähän samaa aihetta liippaa Jan Fennelin kirjat, suosittelen. Voi tota trimmausprojektia, se on meillä ainakin aina työn ja tuskan takana... Varsinkin Nemon kanssa. Onneksi tosiaan pystyy osan karvoista ihan leikkaamaan. Me ei taideta lähteä Messariin, mutta oikein paljon tsemppiä teille! Mimi on ihana lunkki tyttö, joten osaa varmasti käyttäytyä isommissakin piireissä :)
    Hauskalaiset kirjoitti 17.11.2011 klo 16.53
    Ihan mahtavia pentusia!
    Nyt vasta hoksasin taas tulla piipahtamaan täällä =)
    Tyttö on niiiiin Nemoskin näköinen että...!
    Nähdään pian ;)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 17.11.2011 klo 22.35
    Hauskalaiset, kiitos :) Kiva kuulla, että teidänkin mielestä tytössä on Nemon näköä, niin sanoi joku muukin. Nähdään ja haleja kaikille sinne lämpöiseen!
    Jaana kirjoitti 25.11.2011 klo 10.37
    Ihanat pentuset. Ihanaa mutta yllättävän rankkaahan se oli, täyspäiväistä suurperheen arkea ainakin meidän 6 pennun kanssa.......Joten tiedän tunteen. Tunteiden kanssa on myös melkoista myllerrystä, ainakin mulla, herkkis kun oon :) Ihanaa kun nähdään pian!
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 25.11.2011 klo 13.44
    Jaana, samat sanat täältä, ihanaa, mutta rankkaa! Voin vaan kuvitella, mitä se olis kuuden pennun kanssa, kun kahdessakin on hommaa työpäivän jälkeen lähes koko illaksi. Tunteet on mennyt kyllä vuoristorataa ja itkuhan siinä sitten tulee, kun tyttö lähtee. Eilen illalla viimeksi halittelin sitä sylissä ja kuiskin, etten anna sitä mihinkään... Ei ihme, kun ei ole kukaan hakenut sitä vielä ;) Tosi ihana nähdä tosiaan! 

12.11.2011

Etsitään sijoituskotia


Etsitään sijoituskotia parsonrussellinterrieri narttupennulle ensisijaisesti Pirkanmaan alueelta. Toiveena on aktiivinen koti, jossa ymmärretään terrieritemperamentin päälle :) Pentu on madotettu, sirutettu, rekisteröity ja eläinlääkärin tarkastama. Mukaan saa pentupaketin ja kirjalliset ohjeet.
Pennun emä on luonteeltaan reipas, iloinen, ihmisrakas ja omaa vahvan riistavietin. Isä on vilkas ja sosiaalinen, kaikkien kaveri. Molemmat ovat silmä- ja polvitarkastettuja sekä pentu on puhdas linssiluksaation osalta vanhempiensa tulosten perusteella. Vanhempien kanssa harrastetaan agilityä ja isän kanssa on aloitettu kisaaminen ykkösissä, yhdellä nollatuloksella.
Yleisesti parson on aktiivinen, älykäs ja rohkea. Parson tarvitsee peruskoulutuksen ja onkin mainio harrastuskaveri, sillä on aina valmiina toimintaan.
Jos kiinnostuit ja tarjoat pitkäaikaista kotia, niin ota yhteyttä anna.rekonen@gmail.com
1321122090_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Emä: Kamunkorven Peppi-Lotta
1321122267_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Isä: Peatdigger Quinlan
1321207026_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Narttupentu

9.11.2011

Luna leikittää lapsiaan

Kommentit

    Karita kirjoitti 9.11.2011 klo 22.31
    Voi, miten suloisia lumipalleroita:D Tuskin maltan odottaa, että pääsen la ihastelemaan niitä livenä!
    Eikös sitä niin sanota, että nuori äiti jaksaa leikkiä lastensa kanssa:)
    Hanna, Mimmi ja Martti kirjoitti 10.11.2011 klo 08.32
    Voi ihanuus ♥ On kyllä "teiniäiti" elementissään :-D Eikös iskää päästetty näihin karkeloihin mukaan :-)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 10.11.2011 klo 08.32
    Karita, hih, enää ei ole montaa yötä, naskalihampaita on sitten syytä varoa.. ;) Tää nuori äiti ainakin jaksaa pentuja leikittää ihan loputtomiin!
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 10.11.2011 klo 08.34
    Hanna, Mimmi ja Martti, iskä ei taida ymmärtää, että pienten kanssa tarvisi leikkiä sillain ihan parsonhellästi ;)
    Niina, Balmer&Mimi kirjoitti 10.11.2011 klo 17.56
    Ihana video!! Luna on energinen äityli ja selkeästi omistautunut pennuilleen.
    Mä muistan kun Balmer leikitti omia pentujaan; makasi selällään lattialla suu auki, ja sitten pentu meni sinne suuhun ja Balmer hellästi tunnusteli pentua..."hieroi kai hampaillaan" voisi sanoa. Ja yleensä siellä suussa oli hänen oma kopionsa; Aaron ;-)
    Mut ihan oikeesti; MITEN noista voi luopua????
    Eija kirjoitti 10.11.2011 klo 21.56
    Aivan ihana hyvänmielen video! Lapset ja lapsenmieliset leikkii :D
    Tanja ja Ulpu kirjoitti 10.11.2011 klo 23.30
    Luna on tosi onnellisen oloinen, ihania :)
    Johanna & Xavi kirjoitti 11.11.2011 klo 13.07
    Moi Anna! Kävin nyt pitkästä aikaa lukemassa teidän blogia ja sainpa oikein ihanan yllätyksen. Tosi ihanaa että Luna ja Nemo ovat saaneet pentuja ja ne ovat niin suloisia ja ihania. Ja olette myös päässyt julkkisuuteen. :)On varmasti ollut ihanaa aikaa vaikka varmastikin on ollut jännittävää. Tulee oikein kova pentukuume kaikista näistä sinuh kirjoittamista jutuista ja kuvista. Miten Nemo on suhtautunut pentuihin? Ainakin näkyy kuvista että Luna niitä hellii ja leikittää. Tosi ihana video. :)
    Mukavaa syksynjatkoa teille kaikille. Terveisin Johanna & Xavi
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 11.11.2011 klo 14.59
    Niina, Balmer&Mimi, ihanasti sanottu Luna mammasta ♥ Voih, voin niin kuvitella isän leikkittämässä lapsiaan, hellyyttäviä ovat :) Niin, ei noista molemmista voikaan luopua :)

    Eija, :) Luna oikein nauttii :)

    Tanja ja Ulpu, kiitos :)!

    Johanna ja Xavi, moikka, kiva kuulla teistä! Kiitos, on ollut ihanaa aikaa, mutta myös raskasta, kun nukkuminen on ollut katkonaista ja nyt pennut alkaa olemaan siinä iässä, että saa vahtia, etteivät tee kolttosiaan eli pureskele huonekaluja tms. Nemo vähän ihmettelee pentuja, mutta pyytää niitä leikkiinkin :) Itse taidan olla liian varovainen, kun en ole uskaltanut päästää Nemoa niiden kanssa kunnolla telmimään.. Hyvää syksyn jatkoa teille kans ja Xaville rapsutuksia :)
    Senni, Ville ja Ellu kirjoitti 13.11.2011 klo 21.39
    Oi miten ihana videonpätkä! :D ♥ On ne vaan hauskoja noi pennut. Millasta elo nyt on ollut siellä kun ootte seurannu kahden pennun kasvua ja kehitystä? Päivärutiinit on varmaan menneet hieman uusiksi ja muutenkin meno vähän muuttunu? :)
    Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 14.11.2011 klo 08.26
    Senni, Ville ja Ellu, :) Pentujen kanssa on ollut ihanaa touhuilla, mutta onhan niissä hommaakin. Eniten syö se, kun ei saa kunnolla nukuttua. Rutiinit on aika samat, kun ennenkin, mutta nyt tarvii aika jakaa neljälle koiralle, joten illat on kovin lyhyitä ja oma aika vähäinen. Kuitenkin pennut saa aina hyvälle tuulelle, ovat niin söpöläisiä ja kovia pussailemaan ♥