28.12.2022

Jouluaattona päivystyksessä


Riisipuuro on mun herkku


Lamminpään kukan kaunis jouluasetelma


Joulunurkkaus


Eka vuosi, kun meillä on kuusi luomassa tunnelmaa

Tämä oli kaikkien aikojen joulu, not :D Mulle iski flunssa päälle 23.12. parin päivän kytemisen jälkeen ja joulu meni pitkälti sohvan pohjalla. Joulunpäivät ehti jo mennä sekaisin, mutta kyllä niitä perinteisiä joulufiilistelyjä siinä tehtiin, vaikkei sukulaisiin voitu lähteä. Tarkastin vielä äidiltä, niin en ole ollut koskaan aiemmin jouluna kipeänä!


Kohta saa avata ekat (ja vikat) lahjat

Jouluaaton aamuna laitoin riisipuuron uuniin ja katselin joululeffan. Puolen päivän jälkeen lähdettiin pienelle lenkille ja sieltä tullessa koirat saivat ekat (ja vikat) lahjapaperiin kääräistyt herkut, minkä Nemo veti mahaan papereineen päivineen! Ensimmäisistä jouluista viisastuneena paketeissa on ollut mahdollisimman vähän paperia, ei teippiä, eikä nauhoja. Nemo on niin rakastanut papereiden repimistä auki, mutta tänä vuonna yritti ehkä noin 5 sekuntia, kunnes alkoi hotkimaan. Ryntäsin keittiöstä hakemaan jotain muuta herkkua, jotta irrottaisi lahjan, mutta se vaan kiihdytti nielemistä. Yritin myös avata suuta ja ottaa lahjapaketin päästä kiinni, mutta niin vaan ehti niellä koko paketin mahaansa. 

Seuraavaksi sitten suolapalloa tekemään kädet täristen. Suolapallo kurkkuun ja koko ajan näyttää, että Nemolla on huono olo, maha vähän pullottaen, huuliaan nuolien, mutta ei, ei vaan oksenna. Sitten soitto päivystykseen ja kehottivat tulla oksennuttamaan koiran. Oltiin päivystyksessä noin 50 minuutin päästä tapahtuneesta, meitsi yövaatteissa, tukka pystyssä ja hikisenä. 

Eläinsairaala Veter Evidensiassa saatiin tällä kertaa hyvää palvelua, kun ei ollut päiväaikaan ruuhkaakaan. Vastassa oli iloinen hoitaja, joka kertoi heti, ettei suinkaan olla päivän ensimmäisiä, jotka tulevat oksennuttamaan koiraa. Nemo oli pelipaikalla ihan innoissaan häntä heiluen ja sai ensimmäisenä herkkupurkkiruokaa. Sen jälkeen laitettiin vetyperoksidi silmätipat ja niin huono olo tuli 5 minuutissa. Aika rajua oksentelua se sitten oli, mutta paperit ja muut herkut tuli ulos. 20 minuutin päästä, kun ketään ei kuulunut huoneeseen takaisin (hoitaja oli sanonut tulevansa hetken päästä katsomaan), niin avasin oven henkilökunnan puolelle ja sainkin heti toisen hoitajan paikalle. Hetken päästä tuli lääkäri toteamaan tilanteen, kaikki hyvin ja Nemo sai pahoinvoinninestolääkkeen. Parin minuutin kuluttua huono olo loppui ja Nemo lähti onnellisena kotia kohti. Paikan päällä oltiin vaan vajaa tunti ja olo oli huojentunut. Illan aikana Nemo sai pari pientä annosta ruokaa ja nukkumaan mennessä ihan tavallisen satsin nappulaa. Selvittiin siis säikähdyksellä!

Jäi mietityttään, kuinka kävi porilaiselle staffiperheen nartulle, joka oli kohtutulehduksen vuoksi päivystyksessä. Kovasti tsemppiä ja kiitos Nemon lämpimästä kohtaamisesta aulassa <3 Nemo hyppäsi iloisena sohvalle miehen viereen rapsutettavaksi ja pieni keskustelutuokio kokeneen koiraihmisen kanssa huojensi omaa fiilistä.


Luna ihan tohkeissaan

Sairaalakeikan jälkeen sitten syötiin jouluruokia (tai mies oli jo syönyt, kun ruoat tuli uunista meidän lähteissä lääkäriin), käytiin saunassa ja avattiin lahjat. Kaikki päivät toisti samaa kaavaa eli sohvailua, herkuttelua (tosin mulla ei ollut kummoista ruokahalua), lyhyitä lenkkejä ja pihassa oloa koirien kanssa sekä älypelejä. Koirat saivat myös nameja ilman kääreitä, niitä tuli lahjaksi mummulta, papalta ja enolta, paljon kiitoksia <3


Saatiin valkoinen joulu


Takapihan harjulla


Seikkailupoluilla


Luna kuuraparta


Yksi nuhanenä


Kotiovella

Aikas sitkeä tauti mulla on ollut, kun sairausloma jatkui vielä joulun yli pari päivää eli huomenna tarkoitus mennä töihin, onneksi kotona etänä. Työterveyslääkäri oli herttainen vanhempi rouva, joka totesi, että sääliksi käy kaikkia jouluna sairastaneita ja kun pyhät oli tänä vuonna niin kovin lyhyetkin <3 Tämä lämmitti mieltä, kun joulu on itselle koko vuoden paras juhla. Valitettavasti tosi moni oli nyt pyhien aikaan kipeänä. 

Tänään on jopa maistunut suklaa, eikös se ole selvä paranemisen merkki! Onneksi olin kuitenkin sellaisessa kunnossa, että jaksoin istua ja katsella leffoja sekä tehdä erilaisia käsitöitä mm. muhkupipoa ja timanttimaalausta. Täällä jatkuu joulutunnelmointi ainakin uuteen vuoteen asti <3

Kuinka teillä sujui joulu? 


Saunaskumpat


Leffoja ja herkkuja


Omissa pedeissä

P.S. Kiitos kasvateille koirien kuvista! Etenkin Anskun kuulumiset piristi mieltä, iloinen ja reipas tyttönen <3

24.12.2022

Kun loistaa kuusipuu


Nallekin jo uniltaan nousi,
kettu hännän kampasi.
Hiiriäiti lapset puki,
jänöjussi korvansa suki.
Väki metsän kokoontuu,
kun loistaa kuusipuu.

Suloista joulunaikaa!

 

22.12.2022

Ellun kanat


Taivas näkyy!

Meillä oltiin viime viikolla, kun ellun kanat... Maanantain ja tiistain välisenä yönä oli tullut reippaasti lunta ja aamulenkille lähteissä todettiin, että hädin tuskin pääsee ovesta ulos, joten mentiinkin vaan omaan pihaan ja skipattiin koko lenkki. Sama meno jatkui aamuisin koko viikon, kun oli rapsakkaa pakkasta ja koirat ihan tyytyväisenä kävi vaan nopeasti pihassa, jonka jälkeen syömään + takaisin omaan punkkaan nukkumaan <3

Oli aikas ihania aamuja, kun jäi aikaa chillailla. Yhtenä aamuna jopa ehdin katsoa joululeffaa, kun olin herännytkin tavallista aiemmin. Näen muuten välillä sellaisia unia, että ollaan kavereiden kanssa jossain reissussa porukalla ja muut jää aamusta sisälle leppoisasti aamupalalle ja mun on aina vaan lähdettävä ulos lenkille koirien kanssa satoi tai paistoi :D Olisihan se ihanaa, kun ei ihan joka aamu tarvisi lähteä. Sinänsä kyllä hassu ajatus, koska aamulenkki on mulle päivän lenkeistä helpoin. Töiden jälkeen on monesti väsy ja illalla on jo ihan nukahtamispisteessä. Olen selvästikin aamuihminen.


Omassa pihassa riittää tutkittavaa


Tassut jäätyy

Seinänaapurilla kävi kurjasti, kun viime viikolla siellä todettiin vesivahinko ja nyt on kuivurit huutamassa eteisessä. Lähtivät sitten evakkoon koirien kanssa, kun asuminen lattiat avattuna oli melko hankalaa. Meille tämä toki toi suuren helpotuksen, kun ovista voi kulkea vapaasti koirien kanssa. Luna on ollutkin aamulenkeillä messissä, vaikka tänään ei taas päivälenkille sateeseen halunnut lähteä. 


Aurinko näyttäytyi noin kuukauden tauon jälkeen

Järjestin Tampereen seudun parsonistien pikkujoulut viime lauantaina ja paikaksi valikoitui Hauskan tila Ylöjärven Mutalassa. Kiitos vielä kerran isännille: Jaana, Toni ja parsonit Elmeri, Siiri ja Amelie. Oli ihana käydä tiluksilla vuosien tauon jälkeen, niin kaunista, kun oli pakkasta ja paljon lunta. Sisällä myös upea joulutunnelma vanhoine huonekaluineen ja lukuisine kynttilöineen. Meillä oli meininki ihan niin, kun ennen vanhaan, juttu jatkui siitä, mihin se oli viimeksi jäänyt! Olipas ihana nähdä kaikkia, vaihtaa kuulumisia ja perinteiset pikkujoulupaketit, herkutella nyyttärimeiningillä ja vähän kisailla leikkimielisesti. Meitä taisi olla koolla 16 henkilöä + talon omat koirat <3 Elmeri on samana kesänä Nemon kanssa syntynyt ja nuorempina leikkivät keskenään sulassa sovussa, oltiinhan parisen viikkoa Hauskassa talovahtinakin hoitaen 4 parsonia. 


Kelpaa ulkoilla

Oon ollut suurin piirtein kuukauden päivät jo joulufiiliksellä: poltellut kynttilöitä, kuunnellut joululauluja, neulonut pehmeitä joululahjoja, suurkuluttanut joululeffoja, juonut glögiä ja lähes kaikki valmistelut on hyvissä ajoin tehty. Eilen saatiin siivottua koti ja enää on jouluruokien ostosreissu edessä. Nyt olenkin sitten flunssaisena ollut jo pari päivää ja pihalla sataa vettä, niin fiilistä saa hieman hakea... :D Täytyy pitää kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että olo paranisi pian ja pääsisi nauttimaan vuoden parhaasta juhlasta perheen kanssa. Huomiselle on luvattu luntakin!

Se on muuten talvipäivänseisaus selätetty eli päivä alkaa pitenemään ja lähdetään taas valoa kohti, parasta <3 Itse en ole talvi-ihminen, eikä Lunakaan (talvikoira :D), vaikka Nemolle taitaa olla parasta aikaa, kun saa lumella juosta (ja syödä sitä), eikä ole kuuma. Onhan sitä riemua ihana katsoa. 

Mukavaa jouluun laskeutumista! Aatto on jo ylihuomenna <3


Takapihan harjulla

14.12.2022

Joulupennut 5 vuotta

Finding Nemo's kennelin nuorimmat täyttävät tänään 5 vuotta, mun joulupennut <3 Paljon onnea Helmin aarteet: Sandi, Rosti ja Ludwig! Mitä kuuluu?

Alla on ensimmäiset kuvat pikkuisista ja tässähän melkein tulee parsonpentukuume... :D


Helmin aarteet


Maitobaarissa ylimpänä on Rosti (Frosty the Snowman), keskimmäisenä Sandi (Santa Baby) ja alimmaisena Ludwig (Little Drummer Boy). Innostuin lukemaan täältä blogista kaikki pentuajan postaukset joulukuulta 2017 aina helmikuulle 2018 asti. Niin ihania muistoja.

Olkoon synttäripäivänne täynnä yhdessäoloa, rapsutuksia ja (vähän) herkkuja! Suukkoja jokaiselle <3

6.12.2022

Hyvää itsenäisyyspäivää


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Täällä on arki mennyt mukavasti lumilenkeillä. Koirilla on vauhtia ja sitä on yritetty purkaa pidemmillä lenkeillä, älyleluilla, pienillä tempuilla ja pihassa lelujen kanssa peuhaamalla vuorotellen. Tehtiin myös kaverilenkki meillä päin Hannan, Martin ja Miisan kanssa. Riemu repesi, kun Hanna tuli sisälle glögille, molemmat siis ryntäsi täysillä rapsutuksiin! Mummukin on ollut meillä koirien seurana yhtenä päivänä mun ollessa toimistolla ja viikonloppuna yön yli meidän ollessa synttärijuhlissa. Parhautta <3

Nemo sai Orbilocin turkoosin valon pantaan, kun Lunalla on ollut jo viime talvesta pinkki. On ne kyllä hyvät verrattuna kaikkiin edellisiin valoihin, josta joko loppui paristo heti, putosi ja hukkui tai muuten hajosi. Lunalla on taas villit päivät menossa, merkkailee ulkona paljon, haistelee intensiivisesti ja nykii hihnassa lähes koko ajan, aina kun innostuu uudesta hajusta. Meillä päin on kyllä joku juoksuinen narttu, sillä Nemo nuolee pissoja, merkkailee ja ruopii tavallista enemmän. Näillä keleillä kelpaa kyllä ulkoilla, pientä pakkasta ja lunta. 

Tunnelmallista iltaa ja joko saa sanoa: ihanaa joulun odotusta, enää 18 yötä jouluun!

18.11.2022

Vauhti kiihtyy

Minä tunnen, kuinka vauhti kiihtyy... Koirat on olleet aika villeinä perinteisesti marraskuun kunniaksi ;) Koronaan sairastumiseni tietysti lisäsi vauhtia entisestään, kun pari viikkoa meni mulla sairastaessa ja väsymyksen kourissa, joten lenkit oli tavallista lyhyempiä. Tämä viikko on oikeastaan vasta eka, kun ollaan uskallettu tehdä pidempää lenkkiä ja tulevalla viikolla on vihdoin lupa palata normaaliin liikuntaan eli pääsen jumppaan, jee!


Ekoja pidempiä lenkkejä


Ihana auringonpaiste marraskuussa, vaikka olikin ns. vuoden harmain päivä

Nemolla vauhtia on piisannut myös siitä syystä, että löysin Aktivait tehovitamiinin Oiva Eläinklinikan hyllystä samalla, kun hain uutta Britin Hepatic nappulaa, mikä suojaa maksan toimintaa. Poika on saanut Aktivaitia kaksi viikkoa ja hyppii sekä juoksee ihan hulluna sisällä sekä ulkona :D Aloin nyt antaa vitamiinia vaan joka toinen päivä, josko se rauhoittaisi menoa. Aktivaitia aloin antamaan, josko se auttaisi dementiaoireisiin eli lähinnä siihen, ettei Nemo olisi koko ajan kerjäämässä nappulaa, muistaisi syöneensä juuri 10 minuuttia sitten. Eilen illalla kyllä malttoi pötkötellä, eikä juossut koko ajan keittiöön, harvinaista herkkua. 


Mummun jaloissa


Ja toinen kyljessä

Lunalla virtaa tottakai piisaa, vaikka aamulenkin sijaan käpertyy pienemmälle kerällä karvapetinsä uumeniin <3 Ollaan taas tehty kaksin laatuaikalenkkiä ruokkiksella ja iltasella, jotta saa pahimmat energiat purettua. Nemon kanssa mennään kuitenkin enemmän nuuskutellen, vaikka toki välit juostaan, mutta sitten taas pysähdytään toviksi, jos toiseksi, jonkun hyvän hajun ääreen. 


Viekussa on hyvä paikka, vaikka sitten työpuukkojen


<3

Ollaan aika paljon tehty lenkkejä pois kotiympyröistä mm. Piikahaassa entisen kodin vakireitillä, Pirkkalassa (jossa kuulin myöhemmin olevan koirien rajua mahatautia liikenteessä) ja Ylöjärvellä harjulla omalla porukalla ja sitten Hannan, Martin ja Miisan kanssa omakotitaloalueilla Julkujärvellä päin. Kaverilenkki teki hyvää, vaikka mua selvästi hengästytti ja selkä oli märkä, Nemo taisi vetää täysillä sen vitamiinin voimin, vaikka arvelin, ettei jaksaisi tunnin lenkkiä. 


Makrametyön apuri...


Ihan sivistyneesti tässä vaan katselen ;) Langat kävi kyllä pariin kertaan suussa :D

Mummu oli meillä hoitamassa koiria yhden yön ja jäi vielä toiseksi yöksi kylään. Koirat nautiskelivat huomiosta ja hoitoaika oli mennyt mukavasti sekä iisisti. Koirat olivat viikonlopun jälkeen maanantain ihanan rauhallisia mun tehdessä etätöitä. Tuntuu, ettei ne nyt taas rauhoitu, ellei ole joku erilainen aktiviteetti annettu. 


Nemo fyssarilla riepotteli ensin aktivointimattoa


Ja kurkotteli sitten nappulaämpäriä

Nemo tuli trimmattuakin ja pääsi fyssarille. Molemmissa oli aika vilperinä, eikä olisi oikein pysynyt paikallaan. Mitään erikoista jumia ei onneksi löytynyt, vaikka taas kuukauden ajan on nuoleskellut lonkkiaan noin kerran päivässä tai joka toinen päivä. Alkoi heti, kun kelit viileni. Silloin lenkit oli lyhyempiä, joten tiedä sitten, onko parempi lyhyet vai pidemmät lenkit. Muuten kyllä loikkii iloisena, mutta lonkan sisäpinnat aavistuksen punoittaa, iho ei ole kuitenkaan mennyt rikki. 


Tampereella on kahtena päivänä satanut lunta


Luna ruokkiksella laatuaikalenkillä


Tomusokerikuorrute

Täällä on yritetty maksimoida vuoden pimeimpään aikaan itseä hemmottelevia juttuja mm. 

- Lempikirjasarjan uusin kirja luvussa, ei malttaisi laskea käsistään, mutta toisaalta haluaisi säästellä, ettei tulisi hotkittua muutamassa päivässä

- Kahvin sekaan kardemummaa ja kanelia

- Joka päivä valoisalla ulos, jos mahdollista

- Kynttilöiden polttoa ja kausivalojen ihastelua (sähkölaskun antamissa rajoissa :D)

- Laivaristeily miehen kanssa, oli niin ihana reissu, teki hyvää! Harvinaista herkkua, kun elämä pyörii 24/7 koirien ehdoilla ;) <3

- Makramekurssi samanhenkisessä seurassa

- Käsitöiden teko itselle ja joululahjaksi

- Hyvän mielen sarjoja Netflixistä ja Areenasta

Mitäs muita hyvän olon vinkkejä tulee mieleen? Mukavaa viikonloppua!


P.S. Blogitekstiä kirjoittaessa Nemo ehti jo napata sohvapöydältä kauppakuitteja ja lähteä retuuttaan niitä pitkin olkkaria... Täytyypi viritellä koirille vielä jotkut älylelut, josko siitä rauhoittuisivat sitten.

30.10.2022

Rennoissa merkeissä


Lokakuun väriloistoa


Metsässä


Seikkailupolkuja


Nemon kanssa kaksin lähimetsässä

Kulunut viikko on mennyt koirilla rennoissa merkeissä mun sairastaessa ekaa kertaa koronan. Tulipahan testattua, että koirat pärjäävät pelkällä pihaan menolla vuorokauden, jos niikseen on. Melko hyvin malttoivat sisällä pötkötellä ja varsinkin aamupäivisin saivat kerrankin nukkua rauhassa, kun en liikkunut mihinkään sohvalta, niin ei tarvinnut niidenkään. 


Sairasteluviikon tähtihetkiä


Piilossa


Rennosti


Lämmike jaloissa


Nemollekin maistuisi amppari

Odottivat kyllä innoissaan lenkille lähtöä ja puuhailivat muutamana päivänä taas aktivointilelujen/nuolumattojen kanssa. Yhtenä iltana Nemo myös bongasi mun jalasta siilivillasukat ja alkoi niitä "piikkejä" kokeilemaan hampaillaan :D Nuorempana en olisi voinut varmaan käyttää koko sukkia, sillä Nemo olisi pitänyt niitä riepotteluleluinaan vallan, kaikki pörröinen kiehtoo.


Pyynikillä lenkillä


Tuoksut vie

Koirat kävivät kolme viikkoa sitten kontrolliverikokeissa, kun molemmilla maksa-arvot hieman koholla. Tilanne oli molemmilla ennallaan eli ei ollut noussut, eikä laskenut, paitsi Lunalla yksi arvo oli jopa himpun verran parempi. Tilanne siis stabiili eli ei hätää, mutta aloitettiin nyt myös Nemolle maksaasuojaava täydennysrehu tabletti Epato. Eläinlääkäri suositteli myös maksaystävällistä nappulaa, minkä ajattelin hakea tulevalla viikolla, kokeillaan ekana Britin Hepatic ruokaa, jossa ei ole viljoja. Lunalle taidan syöttää vielä toisen Britin ruoan loppuun, mikä sopii sille hyvin, pussista ei ole enää paljoa jäljellä. Nemon ruokaa on vielä monta kiloa jäljellä, mutta kakkaa niin paljon, että parempi varmasti jo vaihtaa. Nappulan määrää on täytynyt nostaa kesän jälkeen, kun lenkkeillään taas viileämmällä kelillä enemmän. Tarkistin muuten vielä lääkäriltä ja koirien herkkuja tulee jatkossa välttää, juustoa saa antaa vähän ja esim. piimää ja raejuustoa voi antaa huoletta.

Seuraava kontrolliverikoe on sitten joskus alkuvuodesta, sillä uuteen ruokaan siirtyessä menee 12-16 viikkoa, jotta se näkyy tuloksissa. Samalla ultrataan Nemon maksa, kun sitä ei ole koskaan katsottu. Onneksi molempien vointi on hyvä ja se on lukuja tärkeämpää. Maalaisjärjellä ajatellen olisikin ihme, jos kaikki verikokeet olisi yhtä priimaa, kun nuorella koiralla, onhan molemmat jo reippaasti yli 10-vuotiaita. 


Komeat värit iltalenkillä


Koivistonkylän Prismalla lenkki + kauppareissu yhdistetty


Sorsapuistossa lenkillä


Tampere-Talo


<3

Mummu oli meillä kolmisen päivää kylässä ja pari yötä. Koirat niin nauttivat, kun oli seuraa ja päivät meni rauhallisemmin, kun koko ajan ei tarvinnut seurata mua. Vuoron perään pääsivät rapsutuksiin ja kylkeen, vaikka Luna olisi ollut mummun sylissä 24/7. Lenkillä oli myös mukava käydä porukassa, ei tarvinnut niin pelätä irtokoiria, kun oli pari lenkittäjää ja useammat silmät. 


Kotiharjulla lenkillä


Mummun kainalossa


Tässä on hyvä olla <3

Pariin viikkoon ei olla törmätty naapurin koiriin. Heillä ilmeisesti on alettua asettua taloksi, sillä aamulla, kun on lähdetty lenkille, niin on vielä valot ollut sammuksissa, joten on päästy melko huolettomasti ulkoilemaan. Toki menen vaan yksi koira kerrallaan. Useasti myös klo 16 maissa heillä ei ole ollut autoa pihassa, joten silloinkin on päästy kulkemaan hyvin. Toisinaan naapurin koirat ovat haukkuneet sisällä, niin siitä olen tiennyt, että ihmiset ei ole kotona, joten on ollut jälleen meille hyvä sauma lähteä lenkille. On tehty myös useamman kerran viikossa niin, että otettu koirat auton perään, vaikka kauppareissulle ja ovat päässeet sitten lenkin kaupan tuntumassa. Onhan nämä kauppojen lähellä olevat lenkkimaastot tullut jo vuosien aikana tutuksi ja tulee suosittua niitä, missä vieressä on puistoa, metsää tms.


Tesomajärvellä


Uimaranta on tyhjä


Luna laatuaikalenkillä


Metsäpoluilla


Normipäivä pöydällä :D

Iloa ja valoa vuoden pimeimpään jaksoon, marraskuu on ihan just täällä!