24.7.2022

Leppoisat lomalaiset

Mitä teidän kesään kuuluu? Oletteko olleet kaupungissa vai maalla? Onko koirat päässeet uimaan ja saaneet herkkuja (maltilla)? :)

Meidän kesäloma on edennyt leppoisasti ja vaihtelevassa säässä. Lämpötilat heittelee +15-31 asteen välillä. Aktiviteetit sitten aina kelin mukaan. Kokonaisia sadepäiviä ei ole onneksi juurikaan ollut, kuuroilla on selvitty. Hellepäivinä olen ollut rannalla ja uimassa, koirat ottaneet iisiä kotona. Mulla on ollut tapana heittää pyörälenkki aamusta, käydä kaupungilla tms. ja kun olen palannut kotiin, niin on menty koirien kanssa pihaan ja ovat saaneet massut täyteen ruokaa. Illat ollaankin pyhitetty enimmäkseen kotoilulle ja kun olen malttanut istua sohvalle, niin koirat ovat heti parkkeeranneet kylkeen.


Allas vetelee viimeisiään, mutta se ei Lunan vesileikkejä haittaa


Nemokin flexissä pihassa tai sitä ei saa pois ahmimasta multaa...

Koirien ensivisiitti uudessa mummulassa meni odotettua rauhallisemmin. Saatiin tosi hyvin purettua laatikoita ja laitettua paikkoja. Oli aika lämmin päivä, joten tupatarkastuksen jälkeen koirat rauhoittuivat päikkäreille tuulettimen humuun. Haettiin välissä noutuoruokaa ja käytettiin koirat tarpeilla Sorsapuistossa. Toki välillä koirat olivat päät laatikoissa tutkailemassa, mutta mitään tavaroiden vienti rallia ei tullut... Herkut kuuluvat tietysti mummulaan ja tällä kertaa saivat herkkutikut, juustoa ja mansikoita. Hikisen päivän kruunasi koirien uintireissu Rauhaniemen venepaikoilta. Luna siis oli ainut, joka kävi uimassa, mä viilensin jalkojani vedessä ja mummu sekä Nemo tyytyivät katselemaan menoa kuivalta maalta. 


Mummulan tupatarkastus meneillään


"Mitkäs näistä verhoista laitettais ikkunaan"


Tuulettimen edessä on hyvä ottaa lepoa


"Mitäs sieltä laatikosta löytyy"

Pyörähdettiin miehen kanssa Salo Soi festareilla yksi viikonloppu ja yövyttiin lapsuudenystävän luksus asuntovaunussa. Oli niin huippu reissu, hauskaa seuraa, erinomaista ruokaa, rantasaunaa ja hemmottelua kerrakseen! Sen aikaa meillä olikin useampi koiranhoitaja meinaan mummun lisäksi vejentytön toinen mummu ja veljenpoikani. Koirien kanssa oli mennyt mukavasti. Sydämentykytyksiä oli aiheuttanut iltalenkillä vapaana vastaan tullut villakoira, jonka omistajat olivat tulleet perässä hälläväliä asenteella... Onneksi koira oli mennyt vaan Nemoa haistelemaan, eikä poika ollut moksiskaan. Lunan kanssa ei ollut tullut kohtaamista, luojan kiitos!

Jälkeen päin kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni, että: "Kyllä oli niin helppoa ja rauhallista Nemon ja Lunan kanssa!". Tämä tuli mieleen, kun mummulassa oli kylässä riehaantunut veljentytön labbis pentu Nila :D Pentu oli kovasti kokeillut hampaillaan kaikkea ja ihan samanlaista menoahan se oli Nemon kanssa aikoinaan. Mentiin aina sohvalle turvaan, kun järsi käveleviä jalkoja ihan tosissaan :D Nila tyttö vaan pääsee jo sinne sohvallekin tarvittaessa, ei enää ihan niin pieni. Oli kuitenkin rauhoittunut sitten, kun veljentyttö oli tullut paikalle, mutta pistänyt ranttaliksi mummun ja muiden seurassa <3 

Tänään jatkettiin sarjaa: lenkki vanhoilla kotihuudeilla ja ajettiin ihan vaan lähelle Piikahakaan, jossa käytiin tekemässä pieni lenkki, vähän kontaktitreeniä ja temppuja kera namien sekä takas tullessa koirat viilentymään kotipihan altaaseen. Reissuun meni vajaa puoli tuntia ja olivat ihan innoissaan, yhtä hymyä, kun poistuttiin vähän omilta kotihuudeilta kauemmaksi. 


Piikahaassa


Iloiset ja leppoisat lomalaiset

En ole varmaan kertonut, että meillä päin on paljon metsän eläimiä. Oravat painelee päivittäin meidän omassa pihassa, taloyhtiön pihassa hengailee rusakoita ja siilejäkin näkyy kipittävän kovaa kyytiä pensaiden alla. Suloisin oli kohtaaminen nukkuvan siilin kanssa, joka oli meidän autojen välisellä palstalla pusikoiden lähellä selällään täydessä unessa, vaikka olin juuri ajanut auton pihaan. Hiivin hiljaa lähemmäksi ja ehdin jo miettiä, onko se kunnossa, kunnes nousi ylös ja lähti äkkiä pensaisiin vähän häkeltyneenä, ihana pikkuinen. Olisiko tullut siihen, kun olen laittanut eläimille pariin eri kippoon juomavettä juuri niihin puskiin. Pyörälenkillä noin kilsan päästä kotoa tien ylitti peura! On ne kyllä kaikki niin suloisia ja kaupunkilaistyttö vaan katsoo kaikkia ihastuksissaan. Meidän Luna ei ole niin kovin ihastuksissaan, kuten saattaa arvata ;) Kiljuu. Sellainen hyvä puoli on kyllä ilmennyt, että rusakot ei enää niin kiihdytä, mutta oravien kanssa menee kuppi nurin :D

Aurinkoista heinäkuun jatkoa, nautitaan kesästä!


Oma piha on kyllä luksusta kerrostaloasumisen jälkeen. Lähes joka aamu haen salaatinlehtiä ja basilikaa leivän päälle ja yrttilaatikosta on saatu monipuolisia salaattipohjia ruoan kylkeen, nam!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!