Marraskuuta pukkaa jälleen ja valoisa aika on kortilla, kun kellojakin siirrettiin. Tänään saatiin kyllä nautiskella aamupäivällä hetki auringosta! Suggeroin itseni tähän pimeän ajan selättämiseen sillä, että lopulta tämä on melko lyhyt pätkä, koska se kaikista pimein aika kestää kellojen siirrosta vuoden loppuun eli noin pari kuukautta. Talvipäivänseisauksesta 21.12. alkaa sitten taas jo päivä pitenemään :)
Pari viimeistä viikkoa on ollut aika vauhdikasta menoa töissä ja kelit sitä sadetta, sadetta, sadetta... Koirat on olleet riehakkaita iltaisin, kun joka päivä ei olla päästy pidemmälle lenkille. Kaatosateessa kääntyvät tarpeiden teon jälkeen kotiin päin, vaikka olisikin sadetakit niskassa. Koirien energiaa on purettu pienillä kontaktitreeneillä, koiratanssitempuilla ja erilaisilla älypeleillä. Melko tehokas tapa on antaa molemmille erilaiset älypelit, joita toinen ratkoo oven takana kylppärissä ja toinen olkkarissa. Kun namit on löydetty, niin vaihdetaan paikat päikseen.
Kelin salliessa ollaan tehty toki kunnon lenkkiä lähimetsissä, pururadalla, Tesomajärveä kiertäen ja tänä aamuna yhdistettiin hauskasti nykyisiä ja edellisiä lenkkihuudeja näin: lähimetsä - mun työpaikan ohi - puisto - pikkumetsä - tien toiselle puolelle pikkumetsä ja lopulta pururatoja sekä peltoa pitkin kotiin. Koirat muuten vetävät aina vanhan kodin kohdalla entistä koti-ovea kohti... Yritän siinä sitten selittää, ettei me sinne voida mennä, siellä asuu nyt joku muu <3 Nykyisen ja vanhan kodin välillä matkaa on vaan reilu kilometri.
Koiratanssikurssin kolmannella kerralla opella oli kivoja ideoita, kuinka yhdistetään Nemon lempparitemppuja toisiinsa ja tunnin jälkeen kotona kirjoitinkin jo koko ohjelman paperille. Nyt sitten vaan harjoittelemaan niitä ketjutuksia Nemon kanssa. Tuntuu haastavalta se, kun ilmeisesti kt-ohjelmassa olisi hyvä toistaa jonkin verran samoja temppuja, jotta tuomarit ehtivät nähdä kunnolla, mitä tapahtuu... Nemo monesti turhautuu, kun sitä samaa juttua pitää jäädä jankkaamaan, eikä yleensä suorita repeatilla liikesarjaa, vaan kaipaa jo jotain muuta mielenkiintoista. Voi toki olla, että tää on vaan mun mielikuva, enkä ole edes yrittänyt opettaa temppuja sillä tavalla. Nyt siis testaillaan! Nemo oli kurssilla taas aivan mainio hymyssä suin ja huomasin, että pysyy koko ajan mun kanssa, ei tarvi pelätä karkaamisia.
Yksi viikonloppuaamu aloitettiin Pyynikillä lenkkeillen mummun ja veljenpojan kanssa. Maisemanvaihdos tekee aina hyvää ja koirat nauttii! Samaisella reissulla poikettiin hakemassa koirille uudet karvapedit Peten Koiratarvikkeesta ja portaiden alle löytyi suloinen kettu sisustustarra. Luna etenkin on rakastunut petiin, eikä oikein muualla enää pötköttelekään. Nemo nukkuu pedissä öisin ja välillä päivisin hetkittäin, mutta taitaa olla hieman kuuma, sillä enimmäkseen makoilee sohvalla tai matolla.
Luna on nyt meidän valonkantaja, kun vuosien haaveilun jälkeen kotiutin ensimmäisen Orbiloc valon pinkkinä <3 Vaikuttaa kyllä pätevältä, eikä ole liian kirkas, kuten esim. otsalamput. Jos raaskii, niin ehkä haen vielä turkoosin Nemolle. Meillä on ollut vuosien saatossa niitä muutaman euron valoja, jos jonkinmoisia, mutta aina ne tilttaa kesken kaiken, kestää viikosta kuukauteen: patteri loppuu, hajoaa tai putoaa. Orbiloc pitäisi kestää vuosia, kunhan vaan ei putoa ja katoa!
Onko kenelläkään muulla jo joulu mielessä? Täällä on laitettu kausivalot ikkunoihin ja lasipurkkiin. Lahjoja sekä kortteja olen vähän mietiskellyt ja tänään aloitin kutomaan kokeiluperiaatteella tonttuvillasukkia. Koirille ajattelin koota joulukalenterin vessapaperirullien hylsyistä, nami sisään ja joka päivä saa repiä paketin auki. Nemon lempparijuttu jo ihan pentuajoista alkaen <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)
Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!