Syväjäässä

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tampereella pakkaset paukkuu ja lumi on maassa. Niin kaunista, mutta jäätävän kylmää... Olen ollut syväjäässä parisen viikkoa ja niskat jumissa, kun tulee jännitettyä hartioita, eikä pää käänny ulkona vaatekerrosten alta. Lisäsin vaatetta vielä entisestään ja seuraavaksi harkitsen sitten pilkkihaalarin hankkimista :D Se on kyllä kätevä, lämmin ja pystyy liikkumaan hyvin.

Valohoitoa ruokkiksella

Lunan hammaskiveä ei puhdistettukaan vielä, koska verikokeissa oli kaikki neljä maksa-arvoa hieman koholla. Ei mitään merkittävää, joten ruokavaliota ei lähdetä nyt muuttamaan, mutta kontrolliverikokeeseen mennään joulun jälkeen. Tyttö sai myös lisäravinne Liveron Acute kuurin, mikä suojaa maksaa tällaisissa tilanteissa. Kuuri oli hilppasen haastavampi, kun annettiin 6h välein eli kahtena yönä oli herätys 04. Hienosti Luna tabletit söi juustoviipaleeseen käärittynä. 

Tyttö on ollut ihan oma itsensä ennen ja jälkeen kuurin, en huomannut mitään eroa. Jätin kuitenkin kuitunappulan pois, kun on nuollut toista lonkkaansa ja silmät on vuotaneet tavallista enemmän. Syö nyt pelkästään samaa lohinappulaa, kun Nemo ja saa lisäksi Fibor kuituvalmistetta, jos se pitäisi anaalirauhasvaivan poissa. Viikko uudella ruokinnalla ja Luna ei ole nuollut enää lonkkaansa, mutta se on vielä punakka ja silmät valuu, ehkä aavistuksen vähemmän, kun aiemmin.

Mummu kävi hoitamassa koiria yhden yön yli, kun me piipahdettiin Turussa. Koirien kanssa oli mennyt hienosti. Nemolle viritettiin samassa hötäkässä sohvan eteen peittoja, jotta on pehmeä alusta, jos hyppää sohvalta alas. Poika ei olekaan nyt ontunut enää kolmeen viikkoon! Nuolee kyllä jonkin verran tassujaan, tosin molempia, joten voi johtua, vaikka sepelillä kävelemisestä. Ollaan menty jo meidän lyhyttä aamulenkkiä, kun totesin, että matka on melkein sama, kun edes-takas suhaamalla ja nyt kun on lumi maassa, niin lyhyt asfalttipätkä taitaa olla yhtä pehmeä, kun hiekka-lumi alusta. Lisäksi tietysti virtaakin on kertynyt ihana mukavasti, joten kiva, kun pääsee edes yhden ympärimenolenkin.

Peitolla on mukava pötköttää

Kovan pakkasenkin takia lenkit on lyhyitä ja pihasta pyytävät pian sisälle (Nemo hihnassa). Sisällä on puuhailtu rauhallisia älypelejä ja ovat saaneet joka päivä avata joulukalenterin eli tänä vuonna tosiaan vessapaperihylsyyn piilotettu nami. Epäilinkin etukäteen, että siinä saattaa pahvia mennä samalla mahaan ja niinhän siinä kävi yhden kerran Nemon kohdalla, joten sen jälkeen on parina päivänä ollut namijälki. Luna ottaa hajun heti ja menee suorilta herkulle. Nemo sen sijaan ensimmäisellä kerralla lähti etsimään samanlailla, kun ympäriinsä viskeltyjä nameja (annoin saman käskyn), mutta tänään jo pääsi jäljelle. 

<3 <3

Jouluvalmistelut on mukavalla mallilla. Sain tänä viikonloppuna hankittua loputkin lahjat, enää paketointia vaille valmiit. Pari lahjaa on jo luovutettu eteenpäin. Kortit on myös valmiina, lukuunottamatta postimerkkejä ja pientä satsia kortteja koirien valokuvasta, jotka jaan perheelle. Perinteiset piparkakkutalot tehtiin veljentytön kanssa tällä viikolla ja väsäsin pari havukranssiakin. Joululeffoja, glögiä ja pipareita on nautittu jo reippaasti. 

Mukavaa joulun odotusta!

P.S. Hihityttää lähes joka päivä koirien tempaisut. Nemo esim. vetelee hepuleita ja loikkii aina, kun herätään, onhan edessä päivän parhaat: lenkki ja ruokaa. Luna kans heittelee kuperkeikkoja sohvalla ja kyttäilee oravia ikkunoissa. Maanantaiaamun sydämentykytykset tuli siitä, kun päästin Lunan ekana ovesta ulos ja huomasin, että onkin pelkkä panta kaulassa... Mulla kyllä visusti kädessä molempien hihnat, mutta jostain syystä Lunan irti pannastaan. Onneksi tyttö oli sen verran uninen, että pysähtyi odottamaan. Oma sydän pompahteli jokusen ylimääräisen kerran siinä pimeässä klo 7.05. Onneksi ei rusakoitakaan ollut just näkyvissä ;)