Lumi ja valoisuus

Parhautta nämä pitkät viikonloput, lumi ja valoisuus! Kyllä, päivä on jo pidentynyt ja Tampereella on aurinkokin näyttäytynyt muutamana päivänä. Lumi on saanut myös koirat innostumaan ja yhtenä päivänä rapsakan pakkaslenkin päälle päästin pienet postimerkin kokoiseen pihaamme peuhaamaan! Voi sitä riemua, tuli kyllä tarpeeseen, se pienikin piha. Juoksivat sitä kuuluisaa parsonrallia hännät pepun alla, murisivat, sukeltelivat lumeen ja popsivat käpyjä, joista sitten tulikin muutamat oksennukset siivottavaksi ;) Sen jälkeen tehtiin vielä toinen lenkki Nemon kanssa niin, että sai viipottaa vapaana ja purkaa pakkaspäivien energiaa <3 Nemo lenkkeilee säällä, kun säällä, eikä juurikaan palele.

Tänään hoidettiin tallireissu koko perheen voimin. Tehtiin maastolenkki minä hevosen selässä ja mies taluttaen poikia. Selässä oloni jäi kyllä hieman lyhyeen, kun naapurissa vedettiin mönkijällä lapsia Stigan perässä, oli vähän liian jännää mulle, vaikka heppa ottikin suht easysti. Luna pääsi reissun päätteeksi maneesiin juoksemaan frisbeen perässä, enkä noteerannut miehen kommenttia, että tulee sitten kuraiseksi. Niin tuli, ei ole tainnut tyttö koskaan ollakaan yhtä musta! Nollakeli, maneesissa lunta ja sitä hienojakoista maneesinpohjan hiekkaa... Pelkällä lumipesulla ei selvitty, eikä hiekka karissut vielä kotimatkalla boksiinkaan, joten shampoopesu oli väistämätön.

Kovilla pakkasilla lenkit oli vähän lyhyempiä. Luna ei ole koskaan tykännyt kylmästä ja Nuga on nyt ekaa talvea viluinen. Arpoo aina ovesta lähtiessä, viitsiikö tulla ja pihalla nostelee tassujaan herkästi. Loppiaisena tehtiinkin pidempi metsälenkki säätä uhmaten (-20 astetta) ja hyvin pärjättiin, kun koirilla oli päällä PerusPompat ja Nugalla Rukkan fleecetossut. Toki reippaasti oli mentävä, eikä pitkiä aikoja viitsinyt jäädä seisoskelemaan. Luksusta, kun lenkeille on saanut miehen mukaan! 

Muita päiväkirjamerkintöjä itselle:

-  Hampaita on yritetty pestä säännöllisemmin lääkärireissun jälkeen, mutta tämänkin viikon saldo taisi olla kolme kertaa. Lisäksi on laitettu kerran viikossa vanilijanmakuista geeliä ikeniin, mikä tuntuu ihan liimalta...

- Nemon hampaiden poisto tammikuun loppu puolella hirvittää niin mieltä, kun lompakkoakin. Ennen sitä ei oikein osaa rauhoittua, mutta luotan jo, että nukutus sujuu, mutta nyt mietityttää se kipulääkitys, kun Nemolle ei ole ne koskaan sopineet, mennyt aina jo vuorokaudessa veriripulille. Nyt kokeillaan uutta lääkettä ja jos se ei auta, niin vielä on yksi vaihtoehto ne opiaattipohjaiset, joista koira menee sekavaksi. Ehkä se menee taas helpommin, mitä etukäteen murehtii.

- Ollaan todellakin menossa ylihuomenna agiliitaamaan 3kk tauon jälkeen! Olen samalla innoissani ja kauhuissani, kuinka ruosteessa sitä itse on ja kuinka pähkinöiksi Nemo menee... Täytyy toivoa, ettei telo heti itseään.

- Lunan kynsi näyttää hyvältä "lyhtyvaurion" jälkeen, on lyhentynyt/katkennut puolesta välistä, mutta kasvaa nätisti takaisin, eikä ole sitä enää nuollut.
- Tampereella liikkuu taas paljon juttua myrkkymakkaroista ympäri kaupunkia, meidän lähikaupankin ympäristössä ollut makkaranpaloissa pieniä ongenkoukkuja. Aivan sairasta touhua. Koira luonnostaan haistelee ja maistelee ympäristöään, joten ihan mahdoton käydä lenkillä niin, etteivät mitään ottaisi suuhunsa, ellei laittaisi kuonokoppaa. Nyt kun olen kiinnittänyt huomiota, niin koirat syövät lenkeillä mm. pupunpapanoita, risuja ja pieniä lumipaakkuja, mitä aura jättää jälkeensä. Jokaisella on noin kymmenen kertaa lenkin aikana jotain suussansa, joten aika mahdotonta menoa. En silti aio panikoida, enkä oikein osaa olla vihainenkaan, menee niin oman käsityskyvyn yli.

- Pojilla oli viikonloppuna tappelu puolen vuoden tauon jälkeen. Nugan viereen putosi kurkun palanen keittiössä, mitä ei aikonut ottaa, mutta Nemopa syöksyi herkkupalan perään seinän ja pötköttelevän Nugan välistä. Kahakka loppui onneksi lyhyeen, kun karjaisin ja heilautin notkeaa leikkuulautaa niiden väliin, sitten olikin paprikan siemeniä ihan joka paikassa noukittavana ;)

- Pojat leikkii nykyään yhdessä! Olen ihan OMG ja kauhusta kankeana, mutta niillä näyttää olevan aina pienen hetken kivaa. Tätä siis sattuu yleensä lenkin jälkeen eteisessä. Lisäksi nuuskuttelevat aamuisin ja Nugalla heiluu häntä. Ihmeiden aika ei ole ohi!

Hyvää uutta viikkoa! Meillä alkaa nyt arki ja harrastukset, seuraavaksi relataan kunnolla näillä näkyvin vasta talvilomalla maaliskuussa. Mitä puuhaa te olette keksineet lumen tultua?

Kuvissa kaksi mun poikaa, jotka jäävät ikuisesti sydämeeni, niin sielukkaita ja hyväsydämisiä <3