20.6.2024

Perustarpeet ja hyvinvointi

Juhannus on startannut ja meille se tarkoittaa pitkää viikonloppua pääosin kotosalla. Ohjelmassa on ainakin grillailua ja saunomista, mutta myös pakkauspuuhaa + siivoamista riittää, koska meillä on enää viikko muuttoon. Muuttomatka on lyhyt noin kilsa metsän kautta eli samat lenkkipolut säilyy.

Viime viikolla kyläiltiin pitkästä aikaa mummulla. Nemo oli intoa täynnä koko reissun ja mummu hemmotteli herkuilla. Automatka mennessä meni hyvin, mutta takaisin tullessa Nemo oli levoton boxissa, joten pysähdyin kaupan pihassa ja otin repsikkaan valjaissa. Loppumatka meni paremmin, kun viilennys puhalsi suoraan päin. 


Mummulle menossa


Nemoa naurattaa


Mummun kädet pitää pestä


Iloinen hömpöttäjä

Muutamana päivänä mulla oli vähän pidempi meno (n. 6h) ja Nemo oli mun lähteissä ensin nukkunut tunnin pari, mutta sen jälkeen kuulemma pyörinyt kotona pitkään rauhoittumatta. Ei ollenkaan kivaa kuultavaa, kun ei malta levätä, vaan on käevllyt taukoamatta alakertaa ympäri ja läähättänyt. Kuitenkin sitten mun saapuessa kotiin oli ihan häntä heiluen ja iloisena lähdössä lenkille. 


Kesäaamut


My precious

Eilen oli myös villiä menoa, kun Nemo alkoi pyörimään etätöissä jo klo 13. Erehdyin sitten lähtemään siinä kohtaa viemään tien sivuun tarpeille, kun ajattelin, että saattaa oikeasti olla hätä. No, ei se siitä ollut kiinni, vaan kotiin palatessa meno vaan yltyi, kun en tarjoillut edes ruokaa. Nemo on tottunut/päättänyt, että aina ulkoa sisälle tullessa saa nappulaa. Lopulta klo 15 päästiin oikealle lenkille ja sai ruokansa. Oli sitten niin kierroksilla, että kävi vaan hetkittäin omassa pedissä, kunnes matka jatkui ympyrää alakerrassa. Lopulta rauhoittui, kun lähdin kesäteatterireissuun ja sai jäädä yksin kotiin. Kurkkasin autokatoksen ikkunasta, että petiin meni. Mies kyllä raportoi myöhemmin, että pyörii taas. 

Illalla teatterireissun jälkeen oli silmin nähden ilahtunut mun tullessa kotiin, häntä heilui taas vimmatusti! On se niin mun perääni, eikä miehen tai mummun läsnäolo enää rauhoita, äiti se pitää olla. Nemon kierrokset johtuivat varmaan mummun edellisen päivän yökyläilystä ja kun älypelit/kipot oli jokusen päivän tauolla. Mummun vierailun ajan Nemo oli melko rauhallisesti ja aivan onnessaan, kun mummu tarjoili mansikoita sekä pensasmustikoita, suurta herkkua! + Toki paljon huomiota, suukkoja ja rapsutuksia. 


Jännä taivas


Taloyhtiön etupihan puolella


Aamureippailija

Luin pari päivää sitten yhdeltä istumalta uutuus kirjan Koiran perustarpeet ja hyvinvointi. Vahva suositus! Kirjassakin se todettiin, että koiratietoa tulee päivittää, sillä 10v sitten opitut asiat ei kaikki ole enää tätä päivää. Tuli yllättävän paljon uutta tietoa ja ahaa -elämyksiä. Olen kyllä tehnyt paljon koirien eteen ja nähnyt vaivaa, mutta näin vilkkaiden koirien kanssa voisi sen käyttää enemmän rauhoittaviin asioihin ja hyvänolon tunteisiin. Aikoinaan 16v sitten ei vielä rauhoittumisesta puhuttu, vaan pikemminkin aktivoinnista. 

Koirille tyydyttävää on saada päättää joistain asioista, saada nuuskia ulkona niin paljon, kun huvittaa ja vaikka seisoskella kadun kulmissa katselemassa maailman menoa. Lisäksi kirjassa painotettiin, että koiralle luontaista on nähdä vaivaa ruokansa eteen, joten Nemolle juuri nuo älykipot/pelit tuo hyvää mieltä ja toki väsyttääkin sopivalla tavalla. Levon tärkeys nousi myös esiin useaan kertaan eli erilaiset nukkumapaikat ja rauhallinen ympäristö, koiran unentarve on vuorokaudessa 14-20h. 


Uuden Raholan puolella


Vakilenkkireittejä


Koiran kanssa parhautta aamulenkit (ja kaikuttelu)


Tässä on koko alueen ainut roskis ja Nemo tunnistaa kohdan, lähtee aina riemuissaan kotiin päin, syömään!

Rutiineja painotettiin tietysti myös ja ihan uutena kuulin, että koirien kanssa kannattaa mennä samaa lenkkiä vähintään 2 päivää putkeen. Rutiinit. Ollaan nyt tätä toteutettu, samoin haistelua ulkona saa tehdä niin kauan, kun sielu sietää ja jos koira pysähtyy, niin sen annetaan katsella maisemia kaikessa rauhassa. Siis niin yksinkertaisia juttuja, mutta ei vaan ole tullut mieleen, kun ollaan oltu aina vaan vauhti päällä, varsinkin aikoinaan lauman kanssa yhdessä lenkkeillessä.

Yllättynyt olin siitä, että koiran ei tarvitse lenkkeillä päivässä 1,5h, kuten olen viime vuodet kuvitellut. Jollekin voi sopia ulkoilu puiston penkillä istuen ja seuraillen ympäristöä tai nuuskuttelu paikallaan tai 20-30min lenkki x3 / pvä tai yksi lenkki ja loput tarpeille pääsyä / pvä. Toki tämä on paljon koirasta kiinni, mikä on sopiva.

Kirjassa oli konkreettisia esimerkkejä eri koirien arjen haasteista ja kuinka ne oli ratkaistu viikkolukujärjestyksellä, millaista lenkkiä ja aktiviteettia, mikäkin päivä. Monessa kohtaa piti tehdäkin vähemmän, eikä enemmän! Koira tarvitsee myös ihan täysin lepopäiviä, ettei tehdä pitkiä lenkkejä, eikä sisälläkään mitään. Meillähän on tällainen toteutunut mun sairastaessa ja olen huomannut, että koirat on rauhoittuneet, kun ei tosiaankaan tapahdu yhtään mitään moneen päivään.


Asfaltilla ei hyökkää hyttyset kimppuun


Saman lenkin varressa tässä kohtaa mulla on jo huppu päässä, ettei itikat syö elävältä

Nyt yritetäänkin lisätä näitä rauhoittavia toimia ja hyvänolon juttuja arkeen. Ajattelin myös varata ajan Oiva Eläinlääkärille, jotta tarkastetaan Nemon yleiskunto. Olikin joulukuussa viimeksi Oivassa puhetta, että 6kk kuluttua on hyvä kontrolloida ainakin sappi, mikä tosin ei ole mitenkään vaivannut, mutta sakkaa näkyi ultrassa, mikä kyllä sitten oli kokonaan poistunut, kun aloitettiin Ursochol minimiannostuksella. Tänään Nemo on ollut hyväntuulinen ja rauhallinen, malttanut nukkua, oon niin helpottunut eilisen riehumisen jäljiltä! Toivotaan vielä seesteistä aikaa meille <3


Hyvää juhannusta!

2 kommenttia:

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!