Synttärijuhlissa

Lunan 9v synttäreitä juhlittiin tytön mielipuuhassa Tampereen Koirauinnissa. Tuttu paikka meille, jossa vietettiin myös Lunan 6-vuotis synttäreitä. Luna nautti ja piti omaa kivaa eli otti uimaliivin narun suuhunsa kiertäen kehää itsensä ympäri :) Kerran kokeiltiin viedä sitä laitoja pitkin suoraan, mutta eihän siitä mitään tullut, kun tyttö hangoitteli kiemurassa vastaan.

Luna edellä, Nemo perässä

Vähän täytyy haukkua, tottakai :D

Nemon mukaan ottamista mietiskelin etukäteen, kun ei niin välitä uimisesta, mutta tekeehän se hyvää lihaksille. Yllätykseksi Nemo meni itse altaaseen ensimmäisen minuutin aikana ja sitten haki leluja vedestä innoissaan koko puolituntisen. Aika pian oppi, että rampille kannatta tulla suoraan, eikä rampin sivulaudan yli kiipeämällä. 

Toisella lelu suussa, toisella liivin naru...

Nemo niin tohkeissaan

Reissun jälkeen Nemo on vähän kakonut ja pari kertaa oksentanut ilmeisesti pehmeän lihatangon isoja paloja. Olen antanut kaksi puolikasta tankoa kahden viikon aikana. Tänään aloin antamaan sitten tankoparsaa, jos loputkin palat tulisi ulos, eikä karhentaisi mahassa. Nää on aina kurjia tilanteita, kun ei varmaksi tiedä, mitä mahassa on. Nemo kuitenkin oma itsensä hepuleineen kaikkineen :)

Kun Nemosta kuoriutui vesipeto

Videon lopussa perinteinen perheriita ;D Tuolla olo ei ole mitään kovin rentouttavaa, kun Luna on niin kierroksilla ja pitää meteliä. Nemoa saa sitten varoa, ettei telo itseään riehuessaan. 

Itselle lähinnä muistiin, ettei se ikävä Nugasta ole vielä kunnolla helpottanut. Mulla on horjunut perusluottamuksen tunne ja olen joutunut miettimään elämää vähän uudelleen. Vaikka jotkut arkiset asiat on helpottuneet, niin suunnitelmat tulevasta on erilaiset mm. omakotitaloon ei ole tällä hetkellä tarvetta. Huomaan myös, että välillä vaan ei kiinnosta, enkä innostu asioista samanlailla, kun tavallisesti. Ulospäin kuitenkin urheasti hymyilen (kuten aina), pystyn puhumaan Nugasta itkemättä ja välillä menee pätkiä kevyemmin. Lisäksi huomaan, että pienempi tai isompi vastoinkäyminen saa mut pois tolaltaan ja samoihin syviin vesiin, kun kuukausi takaperin. Nyt ei auta, kun aika ja hengittäminen. Eiköhän tää ole ihan normaalia. 

Heitä jo! Ei tässä ole aikaa hukattavaksi :)