Vihdoin säpinää

Vihdoin säpinää! Toinen kennelyskäkaranteeni lusittu ja niinpä päästiin Nugan kanssa osallistumaan epävirallisiin agilitykisoihin. Tällä kertaa mua ei jännittänyt tutussa hallissa, kun tiesin, että porttivahdit pitää koirat kentän sisäpuolella ja oikeastaan, ei se Nuga edes katsele sinne kentän reunoille.

Oma ohjaus oli ehkä aavistuksen löysää, joten se jännitys olisi ollut paikallaan, jotta olisin skarpannut. Tuntui, etten ottanut koiraa haltuun yhtä hyvin, kun viimeksi. Mentiin kahteen kertaan möllirata ja se sujui mukavasti, ainoastaan hyppy-muuri suora tuotti ongelmia, Nuga ohitti molemmilla kerroilla muurin. Toisella kierroksella vielä otin sen haltuun ja näytin mielestäni selkeästi muurille, mutta ei. Taas on yksi vapaaharkkajuttu, mitä treenata. Toisella radalla tuli myös toka viimeiselle esteelle kielto, kun ohjasin löysästi. Harmi, etten hoksannut ottaa niitä lappuja talteen, olisi nähnyt oman aikansa. Nuga sijoittui siis 5vp toiseksi ja tällä kertaa mulle tuli suklaata, nam.

"Tekis mieli maistaa tota"

Tammikuu koirien kanssa ilman harrastuksia on ollut omalla tavallaan kuitenkin aikas mukavaa. Arki-iltaisin koirilla on välillä käynyt aika pitkäksi, jolloin on otettu temppuja tai annettu luita jyrsittäväksi. Viikonloppuisin on tehty pitkiä kiirreettömiä parin tunnin lenkkejä uusissa maisemissa.

"Ai, eikö sitä sais ottaa?"

Lunaakin on nyt mukava ulkoiluttaa, kun Koiramme -lehden artikkelista "sisuuntuneena" raaskin laittaa sen kuonpannan tytölle ja johan menee nätisti hihna löysällä. Alkuun yritti kaapia sitä pois, mutta sitten rauhoittui ja tuntuu, että Luna itsekin on hyväntuulinen kuonopantalenkin jälkeen, kun ei pääse vetämään ja kiihdyttämään itseensä. Välillä jopa häntä on heilahdellut! ... vaikka onkin se inhottava panta päässä tavallisen pannan lisäksi eli pidän varmuuden vuoksi kahta narua kädessä, jos kuitenkin pääsisi irti kuonopannasta. Jouduttiin se vaihtamaankin pienimpään yorkshirenterrieri kokoon, kun seuraavan koon sai heti kotiovella kaapaistua pois. Lunalla on aika pieni pää ;)

"Jos kuitenkin vähän..."

Pojat kävi fyssarilla. Nemo oli vetreämpi näin agilitytauon aikana, mikä ei tietenkään ollut yllätys. Nuga pääsi elämänsä ekaa kertaa käsittelyyn ja nautti silmät kiinni! Epäilin etukäteen, suostuuko olemaan paikallaan... Kireyttä oli selän keskiosassa ja vähän takapäässä, mutta ei mitään erikoista eli hyvillä mielin voi jatkaa treenaamista.

Leppoisaa lauantai illan jatkoa! Suuntaan tästä saunaan :)

"Okei, okei, antaa sen Nasun olla"

P.S. Aika luksusta, kun kaveri toi Nugan mulle kisoihin ja palautti kotiin, ei tarvinnut pojan kökkiä kylmässä autossa koko päivää (olin siis samalla kisatalkoissa koko päivän). Lisäksi veljentyttö ja luokkakaverinsa halusivat juuri tänään lenkittää meidän koiria! Mikäs sen mukavampaa, kun koirat oli yksin kotosalla, pääsivät lähemmäs 2h lenkille ja jokaisen kanssa oli otettu jos jonkinmoista temppua. Luna ja Nuga ottaa kuulemma hienosti ilmasta namista kopin, Nemo ei ymmärrä sen päälle ja nami vaan kopsahtaa kuonoon, mutta Nemo ainoana osaa laittaa valot päälle ja sammuttaa ne. Pitäisiköhän sitä alkaa hyödyntää esimerkiksi illalla nukkumaan mennessä :)

Päivää vaille kahdeksan viikkoiset

Täällä yksi, joka katselee maailmaa vaaleanpunaisten silmälasien läpi... <3 Suloiset springeripennut kuvattu päivää vaille kahdeksan viikkoisina. Pari mustaa poikaa on vielä vapaana, lisätietoja saa täältä!

Tänään ensimmäinen näistä lähti uuteen kotiin ja tiedän niin sen tunteen, kun joutuu pienistä ihanuuksista luopumaan, siinä eteisessä on pala kurkussa, mutta reipasta on esitettävä ja toivottava, että pieni saa hyvän alun ja elämän. Onnea matkaan kaikille kymmennelle, olette ainutlaatuisia jokainen!

Kiva tilaus

Sain kivan tilauksen eli naruleluja pentupaketteihin 10kpl. Tällaisia niistä sitten tuli: 

Meidän lauma on karanteenissa taas, sillä Nuga alkoi yskimään uudestaan heti episten jälkeen. Liekö sitten saanut kylmää autossa. Yski kolme päivää kevyesti ja oli koko ajan intoa piukassa. Lekurista sanottiin, että pitäisi pitää levossa, mutta minkäs teet.. ;) 

Lyhyempiä lenkkejä toki tehtiin, mutta kotona oli sitten sen verran virtaa, että vastapainoksia oli tehtävä vähän temppuja ja annettava älypelejä ratkottavaksi. 

Liikuntakalenteri on toiminut ihan mukavasti, sitä on tullut täytettyä nyt kolmen viikon ajan. Keskimäärin koirat ulkoilee hihnassa reilun tunnin päivässä, viikonloppuna sitten enemmän. Eilen tehtiin melkein 2h lenkki uusissa maastoissa Härmälä-Rautaharkko-Peltolammi -akselilla ja tänään pojat olivat tallilla ulkoilemassa useamman tunnin.

En ole vielä hankkinut niitä Icebugeja, mutta olen ottanut mummostopparit käyttöön kantapäiden alle. Muuten on ihan mahdoton lenkkeillä, kun joka toinen päivä sataa vettä ja joka toinen on kunnolla pakkasta. Kerran olen jo ollut tänä talvena selälläni, kun Nuga näki hangesta pilkottavan kepin pään... Oletteko te pysyneet pystyssä näillä keleillä? Marketistako ne Icebugit kannattaa hommata?

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Erityisen onnistunut

Jippii, tämä viikonloppu oli erityisen onnistunut! Fiiliksen kattoon nosti Nugan kaksi hienoa agilityrataa, epävirallisissa kisoissa. Ensimmäiseltä radalta tuli vitonen, kun viimeisen esteen rima putosi mun kaivaessa lelua taskusta, uusinta radalta saatiin nolla ja vielä vähän nopeampi aika! (Rata oli aika easy hyppäri). Nuga sijoittui toiseksi ja sai palkinnoksi namipussin. 

Pakkaspojat

Nuga seuraa mua kivasti ja menee täysillä! Turhaan pelkäsin, että se poistuisi kentältä. Halli on vaan niin ahdas, että siellä koirilla on suuri kiusaus karata kavereiden luo ja terrierien tapauksessa, siinä mielentilassa, jälki ei välttämättä olisi kaunista. Oman mielenrauhan mahdollisti ystävä varmuuden vuoksi portilla... Ja sillä samaisella portilla kopitin aika monta muuta koiraa (talkoilemassa kun olin myös). Kisoissa oli rento meininki ja paljon tuttuja, mukava päivä!

Nunnu

Tänään oli Nemon vuoro seikkailla, kun lähdettiin auton hakuun julkisilla (viikonlopun kruunasi ihanaisen ystävän pieni synttärijuhlistus lasillisella, auto jäi kaupunkiin ;) eli bussilla hurautettiin keskustaan, sieltä auto mukaan, tallille ja vielä mummun herkkupatojen ääreen. Onnellinen ja väsynyt pikkumies. Nemon kanssa on kyllä niin mukava olla liikenteessä, kun se käyttäytyy. Bussissa on vaan kerran ollut aiemmin kahdeksan viikkoisena mun sylissä, kun mentiin ensimmäiselle parsonlenkille. Tänään bussissa käyttäytyi ihan niin kun olisi aina niillä matkustanut. Tai no, olisi tietysti halunnut, että kaikki rapsuttelee <3

Nemuski

P.S. Meille tuli uusi telkkari ja nyt se Nuga vasta ryntäileekin kaikkien eläinten ja animaatiohahmojen perään :D Ilmeisesti kuvanlaatu on hyvä..?

Lupauksia uudelle vuodelle

Koiramaisesta vuodesta 2014 jäi päällimmäisenä mieleen tietysti Anskun ja Klenin Bond-pennut, 6 ihanaa, vilkasta ja omapäistä naperoa <3 Pentujen kanssa tehtiin yhteislenkki Vantaanjoella ja treffattiin pentutapaamisen ja -näyttelyn merkeissä.

Muita viime vuoteen mahtuneita menoja:

* Nokian koirauimalareissu

* Nemon kanssa ekat 3. kisat

* Enemmän agikisoja ja loppuvuodesta vihdoin tulos kolmosista

* SM-kisoissa toimihenkilönä

* Nugan näyttelyt Jämijärvellä, Forssassa ja Kuopiossa
* Luna näyttelyssä Jämijärvellä

* Luonnetesti

* Seitsemisessä vaeltamassa

* Tahkovuorella mökkeilemässä

* Agilityleiri

* Rallytoko- ja temppukurssit

* Kasvattajan jatkokurssi ja kenneltoimintasuunnitelma

* Agilitytreeniä Ville Pirisjoen ja Eija Ferneliuksen opissa sekä vapaaharkassa

* Lenkki/leikkitreffejä ainakin näiden kavereiden kanssa: Mimmi, Martti, Effie, Kassu, Ansku, Olga, Ellu ja Cara

"Enkös ookin söpö?"

Vuodelle 2015 lupailtiin vähän tällaisia:

* Nemon kanssa jatketaan agilityn kisaamista ja hartaasti toivotaan sitä ensimmäistä nollaa

* Nugan kanssa haetaan lisää kokemusta agilityepiksistä ja startataan virallisissa, jotain näyttelyäkin ajatellaan

* Lunan kanssa lenkkeillään, leikitään ja temppuillaan

* Pidetään lenkkeilykalenteria, johon kirjataan kunkin päivän lenkkeilyaika (saa kummasti pidentämään kierrosta, kun takaraivossa on tuo luku, vähän vastaavasti, kun näissä ruokapäiväkirjoissa), pienelle koiralle suositus on 1,5h päivässä

* Pestään koirien hampaat vähintään 3x viikossa

"Siis häh, miten niin muka en saisi olla pöydällä..?"

Ei koiramaisen elämän highlightit 2014:

* Talviloma Prahassa

* Työmatkat Helsinkiin ja kiinteistösihteerikurssin suorittaminen

* Kesälomareissu Bremenissä

* Kihlat 10v päivänä

* Ihania vanhoja ja uusia kavereita (etenkin koiraympyröistä), kiitos teille <3

"Ainahan mä tässä oon, kun sä et oo kotona" :D

Ja niitä lupauksia 2015:

* Lupaan pitää itselläni yhden illan, kun katselen vaan telkkaria tai luen kirjaa (velvollisuudet hiiteen ;).

* Lupaan järjestää joka kuukausi yhden vapaan viikonlopun, jolloin aamuisin voi päättää, mitä tekee.

Näillä ajatuksilla startataan uusi vuosi. Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! <3

P.S. Luna osaa nauttia elämästä, yksi ilta huutelin sitä syömään, eikä sitä alkanut heti kuulua. Hetken päästä kuului kolahdus, kun se hyppäsi lauteilta ja pujahti saunan oven alta ulos. Oli muina naisina vilahtanut alakerran portista ja kph ovesta ohi lämmittelemään, kun sauna oli hetkeä aikaisemmin laitettu päälle. Hyvää varmasti tekikin, kun olivat juuri käyneet juoksemassa miehen kanssa tunnin lenkin vesisateessa.

Leppoisa loppiainen ja pentuja

Täällä on vietetty mukavan leppoista loppiaista. Aamu tuimaan käytiin lelluttelemassa työkaverini englanninspringerspanielin pentuja (5 viikkoisia), sitä tuoksua ei voita mikään! Yhteensä 10 naperoa, joten jokaiselle riitti syliteltäviä. Kaikki nartut on jo varattuja ja suurin osa uroksistakin, mutta muutama poitsu on vielä vapaana <3 Jos kiinnostaa, lisätietoja saa: maria.isomaki@gmail.com. 

Muuten ollaan syöty noutoruokaa, lueskeltu, purettu joulujuttuja ja tehty reipas tunnin lenkki rapsakassa pakkasessa, -19 astetta. Laitoin pojille jalkaan töppöset, eteisessä ilmeet oli inhon ja kauhun sekaiset, mutta pihalle päästyä menivät koko ajan mieletöntä vauhtia innoissaan...  (Jälleen kerran ei uskoisi, että Nemo on jo aikuinen 6,5v, kun se vetää 5m flexissä 60min koko ajan täyttä häkää takaa kiihdyttäen, niin pitkälle eteen, kun flexi antaa myöten ja kerran kaatuikin siinä hötäkässä kyljelleen).

Jatkuisi nyt vaan nää aurinkoiset pakkaspäivät!

P.S. Tein muutamia uuden vuoden lupauksia, mistä voisin kertoa seuraavassa postauksessa ;)

Happy New Year